Elvytysosaamisen ylläpitäminen ja hoitajien kokemuksia elvytyskoulutuksista
Ruuskanen, Jonna (2016)
Ruuskanen, Jonna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211585
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin elvytysosaamista on ylläpidetty Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystysalueella, ja löytää elvytys-koulutuksen kehittämisalueita.
Tutkimus tehtiin haastattelemalla 14:ää Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystysalueella työskentelevää hoitajaa, jotka ovat osallistuneet elvytyskoulutukseen. Tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin elvytyskoulutukset on päivystys-alueella toteutettu, hoitajien motivoituneisuus elvytyskoulutuksiin osallistumisessa sekä hoitajien kokemukset elvytyskoulutuksen hyödyllisyydestä. Haas-tattelut tallennettiin ja litteroitiin sanatarkasti. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Elvytyskoulutus on joka kolmas viikko. Hoitajan on osallistuttava yhteen elvytyskoulutukseen vuoden aikana. Kouluttajina toimivat viisi elvytysvastaavaa, joista kouluttamassa on kaksi kerrallaan. Koulutuksen aluksi on lyhyt teoriakertaus, jonka jälkeen on useita hoitoelvytysharjoituksia. Hoitajat ovat olleet moti-voituneita ja jopa innokkaita osallistumaan elvytyskoulutuksiin. Erityisen hyväksi on koettu käytännön harjoittelu, sekä elvytysvastaavien kyky antaa ohjaus ja palaute positiivisessa muodossa. Elvytyskoulutukset koetaan hyödyllisiksi. Hoitajat ovat kokeneet saaneensa elvytysvarmuutta, ja elvytysryhmässä toimimisen on myös havaittu muuttuneen sujuvammaksi elvytyskoulutuksen jälkeen.
Tästä tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää elvytyskoulutuksia suunniteltaessa ja kehitettäessä niin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä kuin terveysalan ammattilaisten koulutuksissa yleisesti. Jatkossa voitaisiin selvittää elvytysosaamisen ylläpitämistä Etelä-Karjalan keskussairaalan eri vuo-deosastoilla tai Honkaharjun päivystysyksikössä Imatralla käyttäen triangulaatiota.
Tutkimus tehtiin haastattelemalla 14:ää Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystysalueella työskentelevää hoitajaa, jotka ovat osallistuneet elvytyskoulutukseen. Tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin elvytyskoulutukset on päivystys-alueella toteutettu, hoitajien motivoituneisuus elvytyskoulutuksiin osallistumisessa sekä hoitajien kokemukset elvytyskoulutuksen hyödyllisyydestä. Haas-tattelut tallennettiin ja litteroitiin sanatarkasti. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Elvytyskoulutus on joka kolmas viikko. Hoitajan on osallistuttava yhteen elvytyskoulutukseen vuoden aikana. Kouluttajina toimivat viisi elvytysvastaavaa, joista kouluttamassa on kaksi kerrallaan. Koulutuksen aluksi on lyhyt teoriakertaus, jonka jälkeen on useita hoitoelvytysharjoituksia. Hoitajat ovat olleet moti-voituneita ja jopa innokkaita osallistumaan elvytyskoulutuksiin. Erityisen hyväksi on koettu käytännön harjoittelu, sekä elvytysvastaavien kyky antaa ohjaus ja palaute positiivisessa muodossa. Elvytyskoulutukset koetaan hyödyllisiksi. Hoitajat ovat kokeneet saaneensa elvytysvarmuutta, ja elvytysryhmässä toimimisen on myös havaittu muuttuneen sujuvammaksi elvytyskoulutuksen jälkeen.
Tästä tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää elvytyskoulutuksia suunniteltaessa ja kehitettäessä niin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä kuin terveysalan ammattilaisten koulutuksissa yleisesti. Jatkossa voitaisiin selvittää elvytysosaamisen ylläpitämistä Etelä-Karjalan keskussairaalan eri vuo-deosastoilla tai Honkaharjun päivystysyksikössä Imatralla käyttäen triangulaatiota.