Ikääntyneen turvallisuuden tunteen vahvistuminen moniammatillisen kuntoutuksen keinoin
Lehmus, Riikka; Maija, Kokkinen (2016)
Lehmus, Riikka
Maija, Kokkinen
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052710427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052710427
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Eksoten Armilan kuntoutuskes-kuksen sekä kotikuntoutuksen moniammatillista kuntoutusta. Tarkoituksena oli kuvata kuntoutujien kokemuksia kuntoutuksesta ja sen yhteydestä turvallisuuden tunteeseen sekä kotona selviytymiseen. Lisäksi kuvattiin moniammatillisen työryhmän näkemyksiä kuntoutujan turvattomuuden tunteen kokemuksista ja turvallisuuden tunteen tukemisesta.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kuntoutujien (n=9) haastatteluista sekä moniammatillisen työryhmän kahdesta kokoontumisesta. Ryhmät työskentelivät Learning Cafe- ja akvaariomenetelmien avulla. Opinnäytetyön tuloksena todet-tiin, että turvattomuutta kuntoutujille aiheuttivat terveyden ja toimintakyvyn ongelmat, epävarmuus itsenäisestä selviytymisestä kotiympäristössä sekä huoli läheisten jaksamisesta. Heidän keinojaan vahvistaa turvallisuuden tunnettaan olivat elinpiirin kaventaminen, pystyvyys, kyky olla murehtimatta turhaan sekä ulkopuolisen tuen merkityksen ymmärtäminen. Työryhmän keinoja vahvistaa kuntoutujan turvallisuuden tunnetta olivat mm. voimavarakeskeisyys, positiivinen palaute ja päivittäisten toimien vahvistaminen.
Kuntoutujat kokivat harjoittelun kuntoutuskeskuksessa tuoneen turvallisuuden tunnetta sekä parantaneen liikkumiskykyä. He kuvasivat ympäristöä sairaalamaiseksi, jonka olosuhteet ja toimintamallit vähensivät heidän omatoimisuuttaan. Kuntoutusta koettiin olevan liian vähän ja se tuki niukasti päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. Kotikuntoutus antoi kuitenkin uskoa selviytymiseen sekä itsenäiseen liikkumiseen.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että onnistunut kuntoutusprosessi vaatii kuntoutujan omien voimavarojen tunnistamista ja niiden tukemista. Elinpiiriliikkuminen on kuntoutujan toimintakyvyn säilymisen ja merkityksellisen elämän kannalta tärkeää. Päivittäisessä selviytymisessä itsenäinen siirtyminen on kuntoutujille keskeistä. Tähän kannustaminen ja motivointi on syytä huomioida jo kuntoutuskeskuksessa. Myös kuntoutuksen arkivaikuttavuuden on hyvä toteutua jo varhaisessa vaiheessa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kuntoutujien (n=9) haastatteluista sekä moniammatillisen työryhmän kahdesta kokoontumisesta. Ryhmät työskentelivät Learning Cafe- ja akvaariomenetelmien avulla. Opinnäytetyön tuloksena todet-tiin, että turvattomuutta kuntoutujille aiheuttivat terveyden ja toimintakyvyn ongelmat, epävarmuus itsenäisestä selviytymisestä kotiympäristössä sekä huoli läheisten jaksamisesta. Heidän keinojaan vahvistaa turvallisuuden tunnettaan olivat elinpiirin kaventaminen, pystyvyys, kyky olla murehtimatta turhaan sekä ulkopuolisen tuen merkityksen ymmärtäminen. Työryhmän keinoja vahvistaa kuntoutujan turvallisuuden tunnetta olivat mm. voimavarakeskeisyys, positiivinen palaute ja päivittäisten toimien vahvistaminen.
Kuntoutujat kokivat harjoittelun kuntoutuskeskuksessa tuoneen turvallisuuden tunnetta sekä parantaneen liikkumiskykyä. He kuvasivat ympäristöä sairaalamaiseksi, jonka olosuhteet ja toimintamallit vähensivät heidän omatoimisuuttaan. Kuntoutusta koettiin olevan liian vähän ja se tuki niukasti päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. Kotikuntoutus antoi kuitenkin uskoa selviytymiseen sekä itsenäiseen liikkumiseen.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että onnistunut kuntoutusprosessi vaatii kuntoutujan omien voimavarojen tunnistamista ja niiden tukemista. Elinpiiriliikkuminen on kuntoutujan toimintakyvyn säilymisen ja merkityksellisen elämän kannalta tärkeää. Päivittäisessä selviytymisessä itsenäinen siirtyminen on kuntoutujille keskeistä. Tähän kannustaminen ja motivointi on syytä huomioida jo kuntoutuskeskuksessa. Myös kuntoutuksen arkivaikuttavuuden on hyvä toteutua jo varhaisessa vaiheessa.