Teinit henkilöbrändääjinä – rakentuuko minuus verkossa ja rakennetaanko sitä tietoisesti?
Ylismäki, Anni (2016)
Ylismäki, Anni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259623
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259623
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia suomalaisten teini-ikäisten henkilöbrändäystä ja minuuden rakentumista verkossa. Tavoitteena oli ymmärtää, miksi ja miten suomalaiset teinit brändäävät itseään sosiaalisessa mediassa sekä rakentuuko minuus verkossa ja rakennetaanko sitä tietoisesti. Aihe rajattiin käsittelemään pelkästään suomalaisia teinejä. Opinnäytetyö on osa Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus-hanketta ja sen tarkoituksena on ymmärtää paremmin suomalaista kuluttajakäyttäytymistä. Hankkeessa mukana ovat Laurea- ammattikorkeakoulu, Kurio Oy sekä mediayhtiö MTV.
Nykyään yhä nuoremmilla on jokin sosiaalisen median kanava, jossa he ovat aktiivisia päivittäin. Samaan aikaan, kun teinit luovat omaa persoonabrändiään internetissä, he kamppailevat oman itsetunnon kehityksen kanssa. Teoreettinen viitekehys koostuu brändin ja identiteetin muodostumisesta verkossa sekä suomalaisten teinien kuluttajakäyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa: mitkä ovat tämän hetken sosiaalisen median trendit, miten minuus ja identiteetti kehittyvät, miten minuus rakentuu verkossa sekä mitkä ovat osallistumisen tasot verkossa. Minuuden ja identiteetin kehitystä teini-iässä tarkastellaan myös kehityspsykologisesta näkökulmasta.
Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusmene-telminä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua sekä havainnointia. Teemahaastattelussa oli viisi teemaa. Havainnointi toteutettiin havainnoimalla teinejä suosituimmissa sosiaalisen median kanavissa sekä julkisilla paikoilla.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että suomalaiset teinit rakastavat huomiota sosiaalisessa mediassa, mutta eivät halua tulla satutetuksi. Teinit ovat alkaneet pakenemaan julkisista kanavista yksityisemmän viestinnän pariin. Näitä syitä ja motiiveja löytyi monia. Useamman haastattelun teeman alla ilmenivät sanat arka, ujo, pelko ja ahdistus. Teinit ovat henkilöbrändääjinä juuri tällaisia. Nämä ovat myös juuri niitä syitä, joiden takia julkisista kanavista paetaan yksityisemmän viestinnän pariin ja julkiset profiilit laitetaan yksityisiksi.
Kuvia ja muuta sisältöä lisätään selkeästi harkitusti, mutta minuutta rakennetaan tiedostamatta. Kehityspsykologisesta näkökulmasta teinien herkkyys ja hauraus näkyvät huoliteltuna verkkokäyttäytymisenä. Sisältöjä ei julkaista, ennen kuin ne ovat tarpeeksi huoliteltuja. Tuloksista voitiin muodostaa viisi erilaista sosiaalisen median persoonaa.
Tytöille tärkeintä henkilöbrändäyksessä on selkeästi ulkonäkö ja pojille taidot. Alle 18-vuotiaat brändäävät itseään sosiaalisessa mediassa eniten kuvien avulla, kun taas yli 18-vuotiaat brändäävät itseään enemmän tekstin avulla. Tutkimuksessa huomattiin, että teinien arkiminä ja verkkominä erosivat paljon toisistaan. Pahimpana pelkona teinit pitävät sitä, että heistä saadaan sosiaalisessa mediassa vääränlainen kuva sekä sitä, että maine tahriintuu.
Teini-ikäisten siirtyminen uusiin yksityisemmän viestinnän kanaviin edellyttää yritysten työntekijöiden ajan tasalla olevaa perehdytystä uusimpiin sosiaalisen median trendeihin. Yritysten työntekijöiden täytyy olla tietoisia teinien suosimista sosiaalisen median kanavista, jotta esimerkiksi tuotelahjat ja mainokset voidaan suunnata oikeisiin kanaviin oikeille henkilöille.
Nykyään yhä nuoremmilla on jokin sosiaalisen median kanava, jossa he ovat aktiivisia päivittäin. Samaan aikaan, kun teinit luovat omaa persoonabrändiään internetissä, he kamppailevat oman itsetunnon kehityksen kanssa. Teoreettinen viitekehys koostuu brändin ja identiteetin muodostumisesta verkossa sekä suomalaisten teinien kuluttajakäyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa: mitkä ovat tämän hetken sosiaalisen median trendit, miten minuus ja identiteetti kehittyvät, miten minuus rakentuu verkossa sekä mitkä ovat osallistumisen tasot verkossa. Minuuden ja identiteetin kehitystä teini-iässä tarkastellaan myös kehityspsykologisesta näkökulmasta.
Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusmene-telminä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua sekä havainnointia. Teemahaastattelussa oli viisi teemaa. Havainnointi toteutettiin havainnoimalla teinejä suosituimmissa sosiaalisen median kanavissa sekä julkisilla paikoilla.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että suomalaiset teinit rakastavat huomiota sosiaalisessa mediassa, mutta eivät halua tulla satutetuksi. Teinit ovat alkaneet pakenemaan julkisista kanavista yksityisemmän viestinnän pariin. Näitä syitä ja motiiveja löytyi monia. Useamman haastattelun teeman alla ilmenivät sanat arka, ujo, pelko ja ahdistus. Teinit ovat henkilöbrändääjinä juuri tällaisia. Nämä ovat myös juuri niitä syitä, joiden takia julkisista kanavista paetaan yksityisemmän viestinnän pariin ja julkiset profiilit laitetaan yksityisiksi.
Kuvia ja muuta sisältöä lisätään selkeästi harkitusti, mutta minuutta rakennetaan tiedostamatta. Kehityspsykologisesta näkökulmasta teinien herkkyys ja hauraus näkyvät huoliteltuna verkkokäyttäytymisenä. Sisältöjä ei julkaista, ennen kuin ne ovat tarpeeksi huoliteltuja. Tuloksista voitiin muodostaa viisi erilaista sosiaalisen median persoonaa.
Tytöille tärkeintä henkilöbrändäyksessä on selkeästi ulkonäkö ja pojille taidot. Alle 18-vuotiaat brändäävät itseään sosiaalisessa mediassa eniten kuvien avulla, kun taas yli 18-vuotiaat brändäävät itseään enemmän tekstin avulla. Tutkimuksessa huomattiin, että teinien arkiminä ja verkkominä erosivat paljon toisistaan. Pahimpana pelkona teinit pitävät sitä, että heistä saadaan sosiaalisessa mediassa vääränlainen kuva sekä sitä, että maine tahriintuu.
Teini-ikäisten siirtyminen uusiin yksityisemmän viestinnän kanaviin edellyttää yritysten työntekijöiden ajan tasalla olevaa perehdytystä uusimpiin sosiaalisen median trendeihin. Yritysten työntekijöiden täytyy olla tietoisia teinien suosimista sosiaalisen median kanavista, jotta esimerkiksi tuotelahjat ja mainokset voidaan suunnata oikeisiin kanaviin oikeille henkilöille.