Alkolukkoon liittyvä päihdeinterventio
Mursula, Juha (2016)
Mursula, Juha
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259700
Tiivistelmä
Alkolukolla valvottu ajo-oikeus on osoitettu tehokkaaksi keinoksi rattijuopumusseuraamuksissa. Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden saaminen edellyttää yhtä lääkärin tai terveydenhoitohenkilöstön tapaamiskertaa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää tätä yhtä käyntikertaa, jossa lain ohjeistama sisältö tulisi käsitellyksi ja asiakasta innostava ja motivoiva kohtaaminen edesauttaisi häntä parempaan elämänhallintaan ja alkoholinkäyttöön. Tavoitteena oli tuottaa malli päihdesairaanhoitajan avuksi ja keskustelun strukturoimiseksi. Tämä opinnäytetyö toteutettiin A-klinikkasäätiön Espoon A-klinikan avopalveluissa. Opinnäytetyön tuottamaa mallia voidaan käyttää eri toimintayksiköissä sisällön ja laadun turvaamiseksi.
Laki valvotusta ajo-oikeudesta määrittelee tapaamisen sisällöksi päihteidenkäytön, niiden vaikutukset elimistöön ja hoitomahdollisuudet. Sisältöjen laajuus on vaikeuttanut laadunvarmennusta eri työntekijöiden ja hoitopaikkojen välillä. Opinnäytetyössä pyrittiin avaamaan noita sisältöjä ja nostamaan esille oleellisia alueita niiden sisältä.
Työn teoreettinen viitekehys saatiin motivoivan haastattelun teoriasta, jonka avulla laissa määrätystä yhdestä tapaamiskerrasta haluttiin asiakasta muutokseen kannustava kokemus. Motivoiva haastattelu on asiakaskeskeinen ohjausmenetelmä. Sen tavoitteena on vahvistaa yksilön sisäistä motivaatiota muutokseen tutkimalla ja selvittämällä ongelmakäyttäytymiseen sisältyvää ristiriitaa eli ambivalenssia. Vuorovaikutusta käytetään muutoksen voimana. Motivoivan haastattelun tavoitteena on vahvistaa asiakkaan muutoshalukkuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastattelun avulla. Haastateltaviksi valittiin Espoon A-klinikan työntekijöitä, joilla oli kokemusta päihdehoitotyön eri alueilta. Haastattelussa pyrittiin avaamaan laissa määrättyjä teemoja. Lisäksi nostettiin pohdittavaksi, millaiset tekijät voisivat vaikuttaa myönteisesti asiakkaan kokemukseen tapaamisesta ja saada näin aikaa positiivisen muutoksen. Opinnäytetyön tuloksena syntyi maapallomalliksi nimetty malli, jonka avulla tapaamisen hahmottaminen ja sisältö on mahdollista avautua uudella tavalla.
Tulevaisuudessa jatkotutkimuksen aiheeksi syntyi tarve tutkia alkolukkotapaamisen kehittämistä edelleen. Voidaanko ennakkotehtävillä tai tapaamiskertojen lisäämisellä vahvistaa asiakkaan muutosvoimaa tai kuinka alkolukon tunnettavuutta ja käyttöä voitaisiin lisätä? Eri viranomaisten yhteistyön lisäämisellä voitaisiin myös saada aikaa tehokas kampanja. Päihdehoitotyön kehittämisellä olisi tässä tärkeä rooli.
Laki valvotusta ajo-oikeudesta määrittelee tapaamisen sisällöksi päihteidenkäytön, niiden vaikutukset elimistöön ja hoitomahdollisuudet. Sisältöjen laajuus on vaikeuttanut laadunvarmennusta eri työntekijöiden ja hoitopaikkojen välillä. Opinnäytetyössä pyrittiin avaamaan noita sisältöjä ja nostamaan esille oleellisia alueita niiden sisältä.
Työn teoreettinen viitekehys saatiin motivoivan haastattelun teoriasta, jonka avulla laissa määrätystä yhdestä tapaamiskerrasta haluttiin asiakasta muutokseen kannustava kokemus. Motivoiva haastattelu on asiakaskeskeinen ohjausmenetelmä. Sen tavoitteena on vahvistaa yksilön sisäistä motivaatiota muutokseen tutkimalla ja selvittämällä ongelmakäyttäytymiseen sisältyvää ristiriitaa eli ambivalenssia. Vuorovaikutusta käytetään muutoksen voimana. Motivoivan haastattelun tavoitteena on vahvistaa asiakkaan muutoshalukkuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastattelun avulla. Haastateltaviksi valittiin Espoon A-klinikan työntekijöitä, joilla oli kokemusta päihdehoitotyön eri alueilta. Haastattelussa pyrittiin avaamaan laissa määrättyjä teemoja. Lisäksi nostettiin pohdittavaksi, millaiset tekijät voisivat vaikuttaa myönteisesti asiakkaan kokemukseen tapaamisesta ja saada näin aikaa positiivisen muutoksen. Opinnäytetyön tuloksena syntyi maapallomalliksi nimetty malli, jonka avulla tapaamisen hahmottaminen ja sisältö on mahdollista avautua uudella tavalla.
Tulevaisuudessa jatkotutkimuksen aiheeksi syntyi tarve tutkia alkolukkotapaamisen kehittämistä edelleen. Voidaanko ennakkotehtävillä tai tapaamiskertojen lisäämisellä vahvistaa asiakkaan muutosvoimaa tai kuinka alkolukon tunnettavuutta ja käyttöä voitaisiin lisätä? Eri viranomaisten yhteistyön lisäämisellä voitaisiin myös saada aikaa tehokas kampanja. Päihdehoitotyön kehittämisellä olisi tässä tärkeä rooli.