Patorakenteiden vaihtoehtojen tarkastelu ja mallinnus
Markkula, Juha; Burhan, Shokhan (2016)
Markkula, Juha
Burhan, Shokhan
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712173
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan patorakenteiden vaihtoehtoja Hanhikivi 1-ydinvoimalaitoksen satamaan. Opinnäytetyöhön kuuluu myös patorakenteen rakennesuunnittelu sekä 3D-mallinnus. Patorakenne ja satama ovat osa Fennovoima Oy:n ydinvoimalahanketta, jossa Fennovoima rakentaa Hanhikivi 1- ydinvoimalaitoksen Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjoelle. Ydinvoimalaitoksen laitossopimuksen osapuolina ovat Fennovoima Oy ja RAOS Project Oy, joka kuuluu venäläiseen Rosatom-konserniin. Fennovoima on laitoksen tilaaja ja RAOS Project Oy toimii laitostoimittajana. Pääurakoitsijana toimii Titan-2, joka on venäläinen rakennusalan yritys.
Ydinvoimalaitoksen satamaan tulevan patorakenteen rakennesuunnittelun toteutti suunnittelutoimisto Sito Oy. Rakennesuunnittelusta vastasivat opinnäytetyön tekijät. Sito toteutti myös sataman geosuunnittelun sekä osan sataman rakenteiden suunnittelusta. Satama tulee palvelemaan voimalaitoksen meritse tapahtuvaa huoltoliikennettä. Satama-altaan kautta voimalaitos tulee ottamaan myös jäähdytysvetensä, jota se tarvitsee ydinreaktion jäähdyttämiseen. Satama tulee koostumaan aallonmurtajista, satama-altaasta, laiturialueesta sekä padosta, joka toimii satama-altaan sulkurakenteena ja varajärjestelmänä. Patoon on suunniteltu kolme 12 metriä leveää virtausaukkoa, jotka voidaan tarvittaessa avata ja samalla varmistaa voimalaitoksen jäähdytysveden keskeyttämätön saanti. Virtausaukkojen yli on tarkoitus rakentaa siltakannet, jotka toimivat ajoyhteytenä satama-altaan läntiselle aallonmurtajalle.
Patorakenteiden vaihtoehtojen tarkastelussa vertailtiin kolmea erilaista patorakennetta. Lähtökohtana suunnittelussa oli löytää satama-altaan patorakenteeksi rakennuspaikka ja olosuhteet huomioon ottaen soveltuva, toteutuskelpoinen ja toimiva patorakenne. Vertailun tuloksena parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui kasuuneista ja settilankuista koostuva settipato. Valitusta patorakenteesta laadittiin rakennesuunnitelma, johon sisältyi muun muassa padon ja siihen kuuluvan siltakannen rakennelaskelmat, yleispiirustus, mitta- ja raudoituspiirustukset, määrä- ja kustannusarviot sekä 3D-tietomalli.
Ydinvoimalaitoksen satamaan tulevan patorakenteen rakennesuunnittelun toteutti suunnittelutoimisto Sito Oy. Rakennesuunnittelusta vastasivat opinnäytetyön tekijät. Sito toteutti myös sataman geosuunnittelun sekä osan sataman rakenteiden suunnittelusta. Satama tulee palvelemaan voimalaitoksen meritse tapahtuvaa huoltoliikennettä. Satama-altaan kautta voimalaitos tulee ottamaan myös jäähdytysvetensä, jota se tarvitsee ydinreaktion jäähdyttämiseen. Satama tulee koostumaan aallonmurtajista, satama-altaasta, laiturialueesta sekä padosta, joka toimii satama-altaan sulkurakenteena ja varajärjestelmänä. Patoon on suunniteltu kolme 12 metriä leveää virtausaukkoa, jotka voidaan tarvittaessa avata ja samalla varmistaa voimalaitoksen jäähdytysveden keskeyttämätön saanti. Virtausaukkojen yli on tarkoitus rakentaa siltakannet, jotka toimivat ajoyhteytenä satama-altaan läntiselle aallonmurtajalle.
Patorakenteiden vaihtoehtojen tarkastelussa vertailtiin kolmea erilaista patorakennetta. Lähtökohtana suunnittelussa oli löytää satama-altaan patorakenteeksi rakennuspaikka ja olosuhteet huomioon ottaen soveltuva, toteutuskelpoinen ja toimiva patorakenne. Vertailun tuloksena parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui kasuuneista ja settilankuista koostuva settipato. Valitusta patorakenteesta laadittiin rakennesuunnitelma, johon sisältyi muun muassa padon ja siihen kuuluvan siltakannen rakennelaskelmat, yleispiirustus, mitta- ja raudoituspiirustukset, määrä- ja kustannusarviot sekä 3D-tietomalli.