Kuntoutusalan koulutuksen uudistaminen ammattikorkeakouluissa : Dialogityöskentelyn tulokset
Harra, Toini; Holvikivi, Johanna; Hyrkkänen, Ursula; Immonen, Mirja; Kiviaho-Tiippana, Arja; Pikkarainen, Aila; Sallinen, Merja; Sihvonen, Sanna (2016)
Lataukset:
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-422-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-422-0
Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta on käyty ammattikorkeakoulujen kuntoutusalan koulutusta koskevaa dialogiprosessia keväästä 2014 lähtien. Dialogissa on tarkasteltu kuntoutusalan koulutustarjontaa ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Tällä hetkellä kuntoutusalan koulutusta toteutetaan 17 ammattikorkeakoulussa kahdeksana eri tutkinto-ohjelmana (apuvälineteknikko, fysioterapeutti, jalkaterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja, naprapaatti, osteopaatti, toimintaterapeutti ja YAMK).
Raportissa kuvataan kuntoutusalan amk-tutkintoja tuottavien ammattikorkeakoulujen edustajien lukuvuonna 2015–2016 käydyn dialogiprosessin tulokset ja konkreettiset esitykset. Tässä AMK-verkostossa on toiminut koulutusjohtajia, koulutuspäälliköitä, yliopettajia ja lehtoreita (liite 1). Dialogin vastuukorkeakouluna on toiminut Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja fasilitaattorina JAMKin suunnittelija Tarja Moilanen. Raportin kokoamisesta on vastannut eri ammattikorkeakoulujen ja tutkintojen edustajista muodostettu ydinryhmä. Raportissa käytettävät kuntoutusta koskevat käsitteet määritellään liitteessä 2.
Raportti on tarkoitettu ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen ylimmälle johdolle, yksiköiden johtajille ja Sotelika-verkostolle sekä lisäksi ammattikorkeakoulujen kuntoutuksen henkilöstölle yhteistyö- ja sidosryhmineen. Dialogin aikana on tehty yhteistyötä ministeriöiden (OKM ja STM) ja kuntoutusalan eri työelämätahojen kanssa. Raportissa kootaan myös yhteen kahden vuoden dialogiprosessin keskeiset tulokset ja kuvataan AMK-verkoston tämän hetkinen näkemys kuntoutusalan yhteisestä osaamisesta ja koulutuksen rakenteellisesta kehittämisestä. Raportissa ei oteta kantaa koulutuksen määrälliseen kehittämiseen.
Johtopäätöksenä raportissa esitetään, että jatkossa kuntoutusalan koulutuksen kehittämisestä vastaavat osaamiskeskittymät, jotka edistävät koulutuksen rakenteen, yhteisen ydinosaamisen sekä yhteistyön kehittämistä. Kansallisen yhteistyön lisäksi tarvitaan vahvaa kansainvälistä yhteistyöverkostostoa, jolla voidaan syventää kuntoutusosaamista ja laajentaa kuntoutuksen vaikuttavuutta edistävää TKI-toimintaa sekä vauhdittaa kuntoutusalan koulutusvientiä.
Toiseksi esitetään Arenen Sotelika-verkoston alaisen kuntoutusalan AMK-verkoston vakiinnuttamista. AMK-verkoston tehtävänä on tarkentaa ja toimeenpanna raportin lopussa ehdotettuja tulevaisuuden toimenpiteitä. Koulutuksen rakenteen, erikoistumiskoulutusten ja YAMK-koulutusten, verkko- ja monimuotoopetustarjonnan, koulutusviennin sekä kansallisen ja kansainvälisen TKI-toiminnan vahvistaminen perustuu osaamiskeskittymien ja AMK-verkoston yhteistoimintaan. Jatkossa tarvitaan lisäksi enemmän vuoropuhelua muiden sosiaali- ja terveysalan tutkintokoulutusten ja työelämäverkoston edustajien kanssa sekä yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
Toivomme ammattikorkeakoulujen johdon ja OKM:n huomioivan raportin sisällön ja esitykset osana kuntoutuksen koulutuksen kehittämistä ja TASO 2016–2020 neuvotteluja.
Raportissa kuvataan kuntoutusalan amk-tutkintoja tuottavien ammattikorkeakoulujen edustajien lukuvuonna 2015–2016 käydyn dialogiprosessin tulokset ja konkreettiset esitykset. Tässä AMK-verkostossa on toiminut koulutusjohtajia, koulutuspäälliköitä, yliopettajia ja lehtoreita (liite 1). Dialogin vastuukorkeakouluna on toiminut Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja fasilitaattorina JAMKin suunnittelija Tarja Moilanen. Raportin kokoamisesta on vastannut eri ammattikorkeakoulujen ja tutkintojen edustajista muodostettu ydinryhmä. Raportissa käytettävät kuntoutusta koskevat käsitteet määritellään liitteessä 2.
Raportti on tarkoitettu ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen ylimmälle johdolle, yksiköiden johtajille ja Sotelika-verkostolle sekä lisäksi ammattikorkeakoulujen kuntoutuksen henkilöstölle yhteistyö- ja sidosryhmineen. Dialogin aikana on tehty yhteistyötä ministeriöiden (OKM ja STM) ja kuntoutusalan eri työelämätahojen kanssa. Raportissa kootaan myös yhteen kahden vuoden dialogiprosessin keskeiset tulokset ja kuvataan AMK-verkoston tämän hetkinen näkemys kuntoutusalan yhteisestä osaamisesta ja koulutuksen rakenteellisesta kehittämisestä. Raportissa ei oteta kantaa koulutuksen määrälliseen kehittämiseen.
Johtopäätöksenä raportissa esitetään, että jatkossa kuntoutusalan koulutuksen kehittämisestä vastaavat osaamiskeskittymät, jotka edistävät koulutuksen rakenteen, yhteisen ydinosaamisen sekä yhteistyön kehittämistä. Kansallisen yhteistyön lisäksi tarvitaan vahvaa kansainvälistä yhteistyöverkostostoa, jolla voidaan syventää kuntoutusosaamista ja laajentaa kuntoutuksen vaikuttavuutta edistävää TKI-toimintaa sekä vauhdittaa kuntoutusalan koulutusvientiä.
Toiseksi esitetään Arenen Sotelika-verkoston alaisen kuntoutusalan AMK-verkoston vakiinnuttamista. AMK-verkoston tehtävänä on tarkentaa ja toimeenpanna raportin lopussa ehdotettuja tulevaisuuden toimenpiteitä. Koulutuksen rakenteen, erikoistumiskoulutusten ja YAMK-koulutusten, verkko- ja monimuotoopetustarjonnan, koulutusviennin sekä kansallisen ja kansainvälisen TKI-toiminnan vahvistaminen perustuu osaamiskeskittymien ja AMK-verkoston yhteistoimintaan. Jatkossa tarvitaan lisäksi enemmän vuoropuhelua muiden sosiaali- ja terveysalan tutkintokoulutusten ja työelämäverkoston edustajien kanssa sekä yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
Toivomme ammattikorkeakoulujen johdon ja OKM:n huomioivan raportin sisällön ja esitykset osana kuntoutuksen koulutuksen kehittämistä ja TASO 2016–2020 neuvotteluja.