Pelko-välttämiskäyttäytyminen alaselkäkivun kroonistumisessa
Immonen, Tero (2016)
Immonen, Tero
Lahden ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060812430
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060812430
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteina oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla: mitä pelko-välttämiskäyttäytymisen mallista ajatellaan nykypäivänä ja miten pelko-välttämiskäyttäytyminen vaikuttaa alaselkäkivun prognoosiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarjota tietoa kuntoutusalan ammattilaisille kroonisen alaselkäkivun monimuotoisuudesta sekä pelko-välttämiskäyttäytymisestä. Tarkoituksena oli auttaa terveydenhuollon ammattilaista tunnistamaan sellaisia kuntoutujia, joilla on pelko-välttämiskäyttäytymisestä aiheutunut kohonnut riski alaselkäkivun pitkittymiselle.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheita. Alkuperäistutkimusten systemaattiset tietokantahaut toteutettiin PubMed ja ScienceDirect (Elsevier) -tietokannoista. Tutkimuksen analysoitava aineisto koostui 25 alkuperäistutkimuksesta. Kerätty aineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että yli 15 vuotta sitten esitetystä pelko-välttämiskäyttäytymisen mallista on kehittynyt vuosien kuluessa suosittu ja tutkittu aihealue, jonka perusolettamuksille löytyy tieteellistä näyttöä. Pelko-välttämiskäyttäytymisen malliin on esitetty vuosien varrella monia eri uudistuksia ja lisäyksiä. Sitä voidaan edelleen pitää hyvänä viitekehyksenä tieteellisessä tutkimuksessa ja kipuun liittyvän toimintakyvyn aleneman hoidossa. Teoreettisen mallin keskiössä on kipuun liittyvä pelko, katastrofointi ja välttämiskäyttäytyminen.
Pelko-välttämiskäyttäytymisellä, pelon eri muodoilla ja pelko-välttämisuskomuksilla on havaittu olevan yhteyksiä alaselkäkivun ennusteeseen sekä hoitovasteeseen. Lisäksi katastrofoinnilla näyttäisi olevan epäedullinen prognostinen vaikutus alaselkäkivun lopputulokseen. Katastrofoinnin osalta laadukasta näyttöä on kuitenkin verrattain vähän ja laadukkaita jatkotutkimuksia tarvitaan lisää. Lisäksi jatkotutkimuksilla tulisi selvittää milloin ja miten psykososiaalisia riskitekijöitä tulisi kartoittaa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheita. Alkuperäistutkimusten systemaattiset tietokantahaut toteutettiin PubMed ja ScienceDirect (Elsevier) -tietokannoista. Tutkimuksen analysoitava aineisto koostui 25 alkuperäistutkimuksesta. Kerätty aineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että yli 15 vuotta sitten esitetystä pelko-välttämiskäyttäytymisen mallista on kehittynyt vuosien kuluessa suosittu ja tutkittu aihealue, jonka perusolettamuksille löytyy tieteellistä näyttöä. Pelko-välttämiskäyttäytymisen malliin on esitetty vuosien varrella monia eri uudistuksia ja lisäyksiä. Sitä voidaan edelleen pitää hyvänä viitekehyksenä tieteellisessä tutkimuksessa ja kipuun liittyvän toimintakyvyn aleneman hoidossa. Teoreettisen mallin keskiössä on kipuun liittyvä pelko, katastrofointi ja välttämiskäyttäytyminen.
Pelko-välttämiskäyttäytymisellä, pelon eri muodoilla ja pelko-välttämisuskomuksilla on havaittu olevan yhteyksiä alaselkäkivun ennusteeseen sekä hoitovasteeseen. Lisäksi katastrofoinnilla näyttäisi olevan epäedullinen prognostinen vaikutus alaselkäkivun lopputulokseen. Katastrofoinnin osalta laadukasta näyttöä on kuitenkin verrattain vähän ja laadukkaita jatkotutkimuksia tarvitaan lisää. Lisäksi jatkotutkimuksilla tulisi selvittää milloin ja miten psykososiaalisia riskitekijöitä tulisi kartoittaa.