Maahanmuuttajien osallisuus Espoon keskuksessa

Abstract

Tutkielmassani tarkastellaan maahanmuuttajien osallisuutta Espoon keskuksen alueella. Haastat-telen tutkimuksessani kymmentä Espoon keskuksen alueen asukasta teemahaastattelun keinoin. Erityisesti kiinnostuksen kohteenani on maahanmuuttajien osallisuuden kokemus, miten se rakentuu, millaista vaihtelua siinä esiintyy ja miten haastateltavat kokevat pystyvänsä vaikuttamaan alueensa asioihin. Opinnäytetyö on osa Laurea ammattikorkeakoulun Välittävät Valittavat Verkostot – tutkimushanketta (2013–2015), jonka on rahoittanut ympäristöministeriön asuinalueiden kehittämisohjelma. Tutkimus on arviointitutkimus ja lähestymistapa fenomenologis-hermeneuttinen.

Tulosten perusteella perhe, parisuhde sekä läheiset ystävät ovat tärkeitä osallisuuden kokemuksen kannalta. Merkittävää haastateltaville näyttää olevan rajat ylittävä kuuluminen, transnationaalisuus. Yhteenkuuluvuutta koetaan saman kulttuurin, kielen ja lähtömaan jakavien kesken. Maahanmuuttajuus yhdisti myös ”ulkopuolisten” yhteisönä.

Toiminta ja osallistuminen kiinnittivät haastateltavat sosiaaliselle kartalle. Osallistuminen työelämään, harrastuksiin ja koulutukseen antaa mahdollisuuden elämänhallintaan ja kokemuksen merkityksellisyydestä. Järjestöt, uskonnolliset yhteisöt sekä urheiluseurat ovat merkittäviä osallisuuden kokemusta luovia kohtaamispaikkoja. Osallisuuden kokemuksen mahdollistavista tekijöistä tärkeimpiä on hyvä kielitaito. Parhaiten Suomeen ovat integroituneet ne joilla on kantasuomalaisia ystäviä. Haastateltavat toivoivat enemmän maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia yhdistävää yhteistä toimintaa. Yhteisöön kuuluminen voi tapahtua hyvin erilaisissa paikoissa ja osallisuus voi olla sekä sisään- että ulossulkevaa.

Tulosten perusteella Espoon keskuksen alueen maahanmuuttajien osallisuus on monipuolista ja vain harva heistä on tyytymätön sosiaalisten kontaktiensa laatuun tai määrään. Heitä tulisi kuitenkin tukea integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien osallisuuden kokemus-ta ja kotoutumista voidaan tukea erityisesti järjestämällä hyvää kielikoulutusta, ystävätoimintaa sekä suomen kielen keskusteluryhmiä.

The aim of this thesis is to examine social inclusion of immigrants in Espoo Centre and its surroundings.I interviewed ten residents in the area through focused interviewing. The study mainly focuses on the feeling of social inclusion among immigrants, how it develops, what kind of variations are included and how the interviewees experience their ability to affect things in the area. The method of the thesis is an evaluation study with phenomenological-hermeneutic approach.

The most important sources of the feeling of social involvement are family, intimate relationship as well as close friends; these create a sense of purpose and meaningfulness for life. Family can be spread all over the world, yet it is still one of the most significant sources of achieving the feel-ing of belonging. The feeling of belonging that crosses borders, transnation-ality, seems to be im-portant for the interviewees. Togetherness is experienced by people who share the same culture, language and country of origin. The immigrants are also united as a community of "outsiders".

Action and participation attached the interviewees onto a social map. Involvement in working life, hobbies and education gives a possibility of life management and the meaningfulness of the expe-rience. Organizations, religious communities as well as sports clubs are places that are substantial for achieving the feeling of involvement. One of the most important factors of achieving the feel-ing of involvement is good language skills. Those who have native friends in Finland have integrated into the society best. The interviewees wished for more activities that unite immigrants and native Finnish people. The places of belonging are different from each other and the involvement can be inclusive as well as exclusive.

The results show that the inclusion of immigrants in the Espoo Centreis varied and few of them are dissatisfied with the quality or quantity of social contacts. However, they need support for the integration into the Finnish society. Involvement and acculturation of the immigrants can be especially supported by arranging language training, friend action as well as finnish conversation groups.