Asiakassuhde vahvaksi jälkimarkkinoinnilla
Tunturi, Kristiina; Torres, Heidi (2016)
Tunturi, Kristiina
Torres, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061513008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061513008
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa jälkimarkkinointiprosessin kuvaus sekä tehdä konkreettisia ehdotuksia toimintatapoihin. Toimeksiantaja on pääkaupunkiseudulla toimiva tapahtumatoimisto. Prosessin tulisi toimia toimeksiantajan apukeinona jälkimarkkinoinnin toteuttamisessa sekä ajankäytön että toimintatapojen suhteen. Jälkimarkkinointiprosessin kuvauksella tavoitellaan asiakassuhteiden vahvistamista, mikä tuo asiakkaalle lisäarvoa ja yritykselle lisämyyntiä.
Toimeksianto opinnäytetyölle syntyi, koska jälkimarkkinointia ei hyödynnetä tarpeeksi toimeksiantajan toiminnassa. Jälkimarkkinointiprosessi toimii ikään kuin muunneltavissa olevana tarkistuslistana, josta näkee helposti mitä tehdään, kuka tekee ja missä vaiheessa tapahtumaprosessia tehdään. Toimiva jälkimarkkinointiprosessi mahdollistaa nykyistä kannattavamman liiketoiminnan, sillä jälkimarkkinoinnin avulla asiakassuhteelle luodaan jatkumoa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys painottui tapahtuma-alaan, asiakkuuksien hallintaan sekä jälkimarkkinointiin. Opinnäytetyön toimintaympäristönä käsiteltiin tapahtuma-alaa, jota tarkasteltiin business-to-business -näkökulmasta eli yrityksiltä yrityksille palveluitaan tarjoavan toimintamallin mukaisesti. Pohjustuksena jälkimarkkinoinnille käsiteltiin asiakkuuksien hallinnan ja asiakassuhteen ylläpidon keinoja, jotka auttavat yritystä vahvistamaan asiakassuhteita ja lisäämään myyntiä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimusmallin mukaisesti. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka auttaa ymmärtämään tutkimuskohdetta kokonaisvaltaisesti. Teemahaastatteluiden avulla kerättiin tietoa asiantuntijayrityksiltä, jotka hyödyntävät jälkimarkkinointia yrityksessään. Haastateltavat valittiin eri toimialoilta, jotta jälkimarkkinoinnista saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva. Haastattelukysymysten teemat valittiin teoriaosuuden keskeisten sisältöjen perusteella, jonka jälkeen muokkautuivat tutkimusprosessin edetessä kokonaisuutta tukeviksi teemoiksi. Haastatteluaineiston tulkinnassa käytettiin sisällön analyysiä.
Tulosten avulla analysoitiin prosessin kannalta eri jälkimarkkinoinnin keinoja, toteutusajankohtaa ja toimintatapoja, joista tärkeimmät pointit tuotiin lopulliseen tuotokseen. Teemahaastatteluita analysoitaessa huomattiin samankaltaisuuksia, joiden avulla nähtiin ne tekijät, jotka ovat selvästi oleellisia ja toimivia prosessin kannalta. Tulokset auttoivat ymmärtämään, miten jälkimarkkinointia hyödynnetään ja miten sitä tulisi hyödyntää yrityksissä. Prosessi tuotettiin visuaaliseksi kaavioksi ja annettiin vain toimeksiantajan liiketoiminnalliseen käyttöön.
Toimeksianto opinnäytetyölle syntyi, koska jälkimarkkinointia ei hyödynnetä tarpeeksi toimeksiantajan toiminnassa. Jälkimarkkinointiprosessi toimii ikään kuin muunneltavissa olevana tarkistuslistana, josta näkee helposti mitä tehdään, kuka tekee ja missä vaiheessa tapahtumaprosessia tehdään. Toimiva jälkimarkkinointiprosessi mahdollistaa nykyistä kannattavamman liiketoiminnan, sillä jälkimarkkinoinnin avulla asiakassuhteelle luodaan jatkumoa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys painottui tapahtuma-alaan, asiakkuuksien hallintaan sekä jälkimarkkinointiin. Opinnäytetyön toimintaympäristönä käsiteltiin tapahtuma-alaa, jota tarkasteltiin business-to-business -näkökulmasta eli yrityksiltä yrityksille palveluitaan tarjoavan toimintamallin mukaisesti. Pohjustuksena jälkimarkkinoinnille käsiteltiin asiakkuuksien hallinnan ja asiakassuhteen ylläpidon keinoja, jotka auttavat yritystä vahvistamaan asiakassuhteita ja lisäämään myyntiä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimusmallin mukaisesti. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka auttaa ymmärtämään tutkimuskohdetta kokonaisvaltaisesti. Teemahaastatteluiden avulla kerättiin tietoa asiantuntijayrityksiltä, jotka hyödyntävät jälkimarkkinointia yrityksessään. Haastateltavat valittiin eri toimialoilta, jotta jälkimarkkinoinnista saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva. Haastattelukysymysten teemat valittiin teoriaosuuden keskeisten sisältöjen perusteella, jonka jälkeen muokkautuivat tutkimusprosessin edetessä kokonaisuutta tukeviksi teemoiksi. Haastatteluaineiston tulkinnassa käytettiin sisällön analyysiä.
Tulosten avulla analysoitiin prosessin kannalta eri jälkimarkkinoinnin keinoja, toteutusajankohtaa ja toimintatapoja, joista tärkeimmät pointit tuotiin lopulliseen tuotokseen. Teemahaastatteluita analysoitaessa huomattiin samankaltaisuuksia, joiden avulla nähtiin ne tekijät, jotka ovat selvästi oleellisia ja toimivia prosessin kannalta. Tulokset auttoivat ymmärtämään, miten jälkimarkkinointia hyödynnetään ja miten sitä tulisi hyödyntää yrityksissä. Prosessi tuotettiin visuaaliseksi kaavioksi ja annettiin vain toimeksiantajan liiketoiminnalliseen käyttöön.