Tuloksellisuuden mittaamisen kehittäminen ammattikorkeakoulussa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tuloksellisuutta kuvaavia mittareita voidaan sisällöllisesti kehittää tuottamaan Saimaan ammattikorkeakoulun tulostavoitteiden saavuttamisen kannalta merkityksellistä tietoa. Työssä kehitettiin ammattikorkeakoulun yhtä rahoitusindikaattoria, lukuvuoden aikana 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrää mittaavaa mittaria johdon laskentatoimen ja mittausteorioiden pohjalta tuottamaan koulutuspäälliköiden työn kannalta oikeanlaista, luotettavaa ja ennakointia tukevaa tietoa.

Työn teoreettinen viitekehys koostui johdon laskentatoimen ja mittaamisen teorioista, joiden avulla tarkasteltiin johtamisessa tarvittavan informaation eri ulottuvuuksia, suorituskyvyn mittausta sekä mittausteorian hyödyntämistä luotettavien ja päätöksenteon kannalta merkityksellisten mittareiden kehittämisessä.

Tutkimuksen pääasiallisena tutkimusstrategiana oli suunnittelu- eli designtutkimus. Opinnäytetyön empiirisen osan alussa selvitettiin teemahaastattelulla koulutuspäälliköiden näkemyksiä ammattikorkeakoulun nykyisen mittariston toimivuudesta operatiivisen johtamisen kannalta. Teemahaastattelun tuloksien ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta tehtiin suunnitelma mittaritiedon seuranta- ja hälytysjärjestelmien rakenteesta. Nämä järjestelmät tuottaisivat laaja-alaista tietoa mittarin arvon kehityksestä ja niiden avulla voitaisiin ennakoida 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrää mittaavan tulosmittarin lopullista arvoa. Suunniteltujen seuranta- ja hälytysjärjestelmien toimivuutta ja hyödyllisyyttä koulutuspäälliköiden työssä sekä ammattikorkeakoulun nykyisten tietojärjestelmien ja toimintatapojen soveltuvuutta tällaiseen mittaamiseen selvitettiin asiantuntijapaneelien avulla. Työstä rajattiin pois varsinainen mittausjärjestelmien tekninen kehittäminen.

Tutkimuksessa havaittiin, että lopullista tulosmittaria ennakoivia syymittareita sisältävät seuranta- ja hälytysjärjestelmät tuottaisivat koulutuspäälliköiden työn kannalta merkityksellistä tietoa. Järjestelmien tuottaman laaja-alaisen ja yksityiskohtaisen, lopullisen tulosmittarin arvon kehitystä ennakoivan tiedon avulla voitaisiin puuttua poikkeamiin ajoissa, suunnata resursseja oikeisiin kohteisiin sekä vaikuttaa lopulliseen, ammattikorkeakoulun rahoitukseen vaikuttavaan tulosmittarin arvoon.

The objective of this study was to find out how performance measurement could be developed at Saimaa University of Applied Sciences to provide relevant information on performance to help degree programme managers in management and in achieving the results. The study focused on developing the measurement of one indicator, the amount of students who completed at least 55 credit units during academic year.

The theoretical framework of the study consisted of management accounting and measurement theories. The study explored the dimensions of information needed in different managerial roles and how to develop reliable and relevant measurement systems based on measurement theory.

The main research method in this study was design based research method. The data were collected by focused interviews and panels of experts. The degree programme managers were interviewed to find out their opinions on the present performance measurement system. The results of the focused interviews and the theoretical framework of the study were the basis for developing a plan to create monitoring and alarm systems of indicators. Those systems included lead indicators to help the prediction of the final lagging indicators. This idea was presented in panels of experts to find out if this would provide relevant information on performance. The study did not include the technical development of the systems.

The results of the study show that a performance measurement system with lead indicators would produce relevant information for the degree programme managers. The leading indicators would help to follow how the final lagging indicator will develop. The deviations in performance could be noticed in time, those could be influenced on and the resources could be allocated where needed.