Made for People : Exploring the artistic element in urban planning and design in relation to mental well-being
Myllys, Sharon (2016)
Myllys, Sharon
Lahden ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016062013210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016062013210
Tiivistelmä
Ihmisille tehdyn kaupungin vaikutus on haitallinen hyvinvoinnille. Mitkä ovat syyt tähän ja kuinka voi ratkaista ongelman ottaen huomioon jatkuvasti kasvavan urbaaniväestön?
Tämä työ tutkii keinoja, joiden avulla suunnittelu- ja muotoiluammattilaiset voivat korjata tilannetta. Premissi on että sekä luonto että taide ovat todettuja mielenterveyden terapian ja hyvinvoinnin edistämiskeinoja. Vaikka luonto on otettu prosessin olennaiseksi osaksi, taide on jäänyt sen ulkopuolelle. Tämän vaikutus näkyy kaupungissa ja sen asukaiden hyvinvoinnissa.
Yhteyttä arkkitehtuurin ja sen ajan taiteen välillä on tutkittu 1800-luvun lopusta lähtien ideaalikaupungin käsitteen avulla. Taiteellistä tekijää kaupungin suunnittelussa on väärinymmärretty, kaltoinkohdeltu ja väärinkäytetty 1900-luvun alkuvuosista lähtien.
Luonnon ja taiteen vaikutusta hyvinvointiin ja mielenterveyteen on tarkasteltu. Nykytaidetta kaupunkiympäristössä on tutkittu ja julkisten paikkojen – jälleenkaavoitus, jälleenrakennus historiaallisissa kohteissa, laajennus ja hylättyjen sekä huonokuntoisten kohteiden korjaus ja jälleenelävöinti – muotoilua on tarkasteltu, varsinkin koskien ihmisiä ja heidän hyvinvointiaan.
Diskurssiossa käsiteltiin suunnittelun ja muotoilun periaatteita ja prosesseja: tarpeet, ’pehmeät systeemit’ ja ’ihmismittakaava’, mittasuhteet, ilmasto, värit, variaatio, historia, identiteetti, yms., ja vastuu prosessista.
Työn johtopäätös on, että taiteellinen tekijä, joka on olennainen kaupungin asukkaiden hyvinvoinnille ja terveydelle, löytyy kun ja jos suhtaudutaan ja lähestytään kaupungin suunnittelua ja muotoilua kuin luomistyöhön, josta syntyy dynaaminen ja jatkuvasti muuttuva taidetyö, jonka ytimessä ja sydämessä ovat ihmiset kaupungissa.
Tämä työ tutkii keinoja, joiden avulla suunnittelu- ja muotoiluammattilaiset voivat korjata tilannetta. Premissi on että sekä luonto että taide ovat todettuja mielenterveyden terapian ja hyvinvoinnin edistämiskeinoja. Vaikka luonto on otettu prosessin olennaiseksi osaksi, taide on jäänyt sen ulkopuolelle. Tämän vaikutus näkyy kaupungissa ja sen asukaiden hyvinvoinnissa.
Yhteyttä arkkitehtuurin ja sen ajan taiteen välillä on tutkittu 1800-luvun lopusta lähtien ideaalikaupungin käsitteen avulla. Taiteellistä tekijää kaupungin suunnittelussa on väärinymmärretty, kaltoinkohdeltu ja väärinkäytetty 1900-luvun alkuvuosista lähtien.
Luonnon ja taiteen vaikutusta hyvinvointiin ja mielenterveyteen on tarkasteltu. Nykytaidetta kaupunkiympäristössä on tutkittu ja julkisten paikkojen – jälleenkaavoitus, jälleenrakennus historiaallisissa kohteissa, laajennus ja hylättyjen sekä huonokuntoisten kohteiden korjaus ja jälleenelävöinti – muotoilua on tarkasteltu, varsinkin koskien ihmisiä ja heidän hyvinvointiaan.
Diskurssiossa käsiteltiin suunnittelun ja muotoilun periaatteita ja prosesseja: tarpeet, ’pehmeät systeemit’ ja ’ihmismittakaava’, mittasuhteet, ilmasto, värit, variaatio, historia, identiteetti, yms., ja vastuu prosessista.
Työn johtopäätös on, että taiteellinen tekijä, joka on olennainen kaupungin asukkaiden hyvinvoinnille ja terveydelle, löytyy kun ja jos suhtaudutaan ja lähestytään kaupungin suunnittelua ja muotoilua kuin luomistyöhön, josta syntyy dynaaminen ja jatkuvasti muuttuva taidetyö, jonka ytimessä ja sydämessä ovat ihmiset kaupungissa.