Yläkouluikäisten maahanmuttajien seksuaaliterveystietämys
Karjalainen, Jenna; Hämäläinen, Laura (2016)
Karjalainen, Jenna
Hämäläinen, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016063013423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016063013423
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yläkouluikäisten maahanmuuttajien tietämystä seksuaaliterveydestä, joka koostuu murrosiän kehityksestä, ehkäisystä, sukupuolitaudeista ja raskaudesta. Opinnäytetyön teoria koostuu seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä maahanmuuttajista.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin määrällinen tutkimus. Aineisto hankittiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka koostui monivalintakysymyksistä. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Tutkimuskohteena olivat erään Etelä-Suomen koulun yläkouluikäiset maahanmuuttajaoppilaat. Kyselyyn vastasi yhteensä 22 maahanmuuttaja oppilasta, joista 16 oli tyttöjä ja kuusi poikia. Vastaajista enemmistö oli 15–16-vuotiaita.
Tutkimuksen mukaan yläkouluikäisten maahanmuuttajien seksuaaliterveystietämys oli vaihtelevaa. Oppilaiden tietämys tyttöjen kuukautisista oli heikkoa ja tyttöjen tieto miehen sukupuolielinten rakenteesta oli vähäistä. Oppilaat eivät olleet myöskään tietoisia luotettavimmasta ehkäisymenetelmästä. Oppilaat eivät tienneet sukupuolitautien poliklinikan lisäksi muita paikkoja, joissa sukupuolitaudin voi tutkia ja hoitaa. Lisäksi moni kyselyyn vastanneista luuli, että sukupuolitartunta aiheuttaa aina oireita. Oppilaiden tietämys oli heikkoa siitä, milloin tyttö tulee helpoimmin raskaaksi.
Suomessa on vähän aiempaa tutkimustietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä. Tämän vuoksi yhtenä tavoitteena oli, että saatuja tutkimustuloksia voisi hyödyntää kouluterveyden-huollon ohjaustilanteissa sekä koulun opetustyössä. Opetuksessa sekä terveydenhuollon ohjaustilanteissa voitaisiin keskittyä edistämään oppilaiden tietoa niiltä osin, missä tutkimuksen mukaan ilmenee puutteita. Kehittämisehdotuksena on tehdä Suomessa enemmän maahan-muuttajiin kohdistuvia tutkimuksia seksuaaliterveyteen liittyen. Tutkimukset voisivat kohdentua etenkin yläkouluikäisiin maahanmuuttajiin. Niiden avulla voitaisiin tukea ja edistää maahanmuuttajien seksuaaliterveystietämystä.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin määrällinen tutkimus. Aineisto hankittiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka koostui monivalintakysymyksistä. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Tutkimuskohteena olivat erään Etelä-Suomen koulun yläkouluikäiset maahanmuuttajaoppilaat. Kyselyyn vastasi yhteensä 22 maahanmuuttaja oppilasta, joista 16 oli tyttöjä ja kuusi poikia. Vastaajista enemmistö oli 15–16-vuotiaita.
Tutkimuksen mukaan yläkouluikäisten maahanmuuttajien seksuaaliterveystietämys oli vaihtelevaa. Oppilaiden tietämys tyttöjen kuukautisista oli heikkoa ja tyttöjen tieto miehen sukupuolielinten rakenteesta oli vähäistä. Oppilaat eivät olleet myöskään tietoisia luotettavimmasta ehkäisymenetelmästä. Oppilaat eivät tienneet sukupuolitautien poliklinikan lisäksi muita paikkoja, joissa sukupuolitaudin voi tutkia ja hoitaa. Lisäksi moni kyselyyn vastanneista luuli, että sukupuolitartunta aiheuttaa aina oireita. Oppilaiden tietämys oli heikkoa siitä, milloin tyttö tulee helpoimmin raskaaksi.
Suomessa on vähän aiempaa tutkimustietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä. Tämän vuoksi yhtenä tavoitteena oli, että saatuja tutkimustuloksia voisi hyödyntää kouluterveyden-huollon ohjaustilanteissa sekä koulun opetustyössä. Opetuksessa sekä terveydenhuollon ohjaustilanteissa voitaisiin keskittyä edistämään oppilaiden tietoa niiltä osin, missä tutkimuksen mukaan ilmenee puutteita. Kehittämisehdotuksena on tehdä Suomessa enemmän maahan-muuttajiin kohdistuvia tutkimuksia seksuaaliterveyteen liittyen. Tutkimukset voisivat kohdentua etenkin yläkouluikäisiin maahanmuuttajiin. Niiden avulla voitaisiin tukea ja edistää maahanmuuttajien seksuaaliterveystietämystä.