”Kun oma elämä on sivuseikka” – yli 70-vuotiaiden hyvinkääläisten muistisairasta puolisoaan hoivaavien arjessa jaksaminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kyselytutkimuksen avulla hyvinkääläisten yli 70-vuotiaiden muistisairasta puolisoaan hoivaavien arjessa jaksamista olemassa olevien palveluiden ja tukien kanssa. Tutkimuksen avulla selvitettiin minkälaisia tukia hyvinkääläiset omaishoitajat saavat ja toisaalta millaista tukea he kaipaisivat lisää arkeaan helpottamaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa.

Opinnäytetyöhön on luotu tutkimusta tukeva teoreettinen viitekehys. Tähän viitekehykseen on sisällytetty syventymistä omaishoitaja käsitteen ja taustan avaamiseen. Teoriapohjaa on laajennettu esimerkiksi hyvinvoinnin ja arjen käsitteiden avaamisen kautta. Työn tavoitteena oli käsitteellistää iäkkäiden puolisoaan hoitavien hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavat asiat sekä pyrkiä tuomaan esiin hoivaajien omaa ääntä.

Opinnäytetyön lähestymistapa oli kvantitatiivinen. Aineistonkeruutapana käytettiin kyselylomaketta. Kyselylomake lähettiin kaikille hyvinkääläisille virallisille omaishoitajille (n=123),joista 67 lomaketta palautui. Näistä tutkimuksessa tarkasteltavaksi valikoitiin kohderyhmä (n=44) tutkimuskysy-myksen tarkentuessa. Aineisto analysoitiin tuottamalla frekvenssitaulukoita ja paneutumalla erityi-sesti avoimien kysymysten sisältöihin sisällönanalyysia hyödyntäen.

Teetetyn kyselytutkimuksen perusteella selvisi, että tutkimuksen kohderyhmään kuuluneet muistisairasta puolisoaan hoitavat kokevat keskimäärin voivansa kohtalaisesti. Kun vastauksia tarkasteltiin kokonaisuutena ja huomioitiin avointen kysymysten vastaukset, oli näistä luettavissa vastaajien ko-kema väsymys sekä työn kuormittavuuden kokemus. Omaishoitajana toimiminen koettiin hyvin sitovaksi, minkä vuoksi suurella osalla vastaajista ei ollut esimerkiksi mahdollisuutta osallistua omiin harrastuksiinsa tai muuhun sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lisätukea ja apukeinoja vastaajat kaipasivat kotitöihin, hoidettavan lyhytaikaisen sijaishoidon järjestämiseen sekä keskusteluseuraa niin hoidettavalle kuin hoitajallekin.

The purpose of this thesis is to study (by using a survey) the current services and support available, for persons aged 70-years-old (and over)who are residents of Hyvinkää and responsible for nurturing their spouse suffering from memory disorder. Particularly to find out how they cope with everyday life. With this study the support types which were used to ease the daily life of caregivers and also the support needs they had, were examined. The study was executed in cooperation with Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry.

A theoretical framework was created to support the research. The framework includes a deeper insight into the concept of caregiving and its background. The theoretical examination was also extended to the concepts of wellbeing and daily life. The purpose of this study was to conceptualize the issues affecting the wellbeing and coping of elderly people responsible for nurturing their spouses and to bring forward their own voices.

The approach of the study was quantitative. The data collection was done by using a questionnaire. The questionnaire was sent to all official caregivers living in Hyvinkää (n=123). Of these 67 were returned. The target group (n=44) of the study was narrowed after focusing the research question. The data was analyzed by producing frequency tables of the data and studying especially the responses to the open questions by using content analysis.

Based on the research study it was discovered that the people included to the target group of this study generally experienced their wellbeing being tolerable. When the data was examined as a whole, and the responses to the open questions were taken under consideration, the exhaustion and strain experienced became visual. Working as a caregiver was experienced as being binding and therefore many of the respondents had no opportunity to e.g. participate in their own activities or for other social interaction. Additional support and help the respondents needed for domestic work, arranging short-term respite care and conversational accompaniment for both the caretaker and their spouse.