Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon riskianalyysi

Abstract

Sairaanhoitopiireillä on uuden terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (340/2011) perusteella velvollisuus laatia alueellaan ensihoidon palvelutasopäätös ja sen osana ensihoidon riskianalyysi. Sairaanhoitopiirien tulisi muodostaa ensihoitopalvelut alueellisina kokonaisuuksina ja tarjota tasapuolinen ensihoitojärjestelmä osana terveydenhuoltopalveluita. Paikkatietojärjestelmän avulla voidaan paikantaa ensihoitotehtävät sekä väestön keskittyminen alueilla ja luoda ominaisuustietojen perusteella luokituksia alueille.

Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle uusi ensihoidon riskianalyysi palvelutasopäätöskausille 2015-2018 käyttäen apuna vuoden 2015 väestörekisteritietoja, ensihoitotehtävien vuoden 2014 tietokantaa sekä paikkatietojärjestelmää. Opinnäytetyön tehtävänä on laatia ohjeistuksen mukainen uusi riskiluokitus, analysoida nykyjärjestelmän mukaista väestön saavutettavuutta ja tehdä kehitysehdotuksia ensihoitojärjestelmän ja saavutettavuuden parantamiseksi. Opinnäytetyö on toteutettu kehittävän työntutkimuksen periaatteella kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa on käytetty uusimpia saatavilla olleita tietokantoja sekä paikkatieto-ohjelmistoa.

Tutkimustuloksena luotiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle uusi päivitetty ensihoidon riskiluokitus. Riskiluokkien määrät olivat muuttuneet aikaisempaan analyysiin (2010) verrattuna huomattavasti. Riskiluokkien määrä alueella oli yhteensä 45904, joista riskiluokan 1 alueita on 37 kappaletta, riskiluokan 2 alueita 97 kappaletta, riskiluokan 3 alueita 474 kappaletta, riskiluokan 4 alueita 9186 kappaletta ja riskiluokan 5 alueita 36110 kappaletta. Väestön saavutettavuus nykyisellä ensihoitojärjestelmällä todettiin varsin kattavaksi. Kehitysehdotuksia esitettiin kolme kappaletta, joiden toteuttamisen jälkeen kaikki riskiluokan 1 alueet saavutettaisiin 8 minuutin aikaikkunassa hälytyksestä. Tämän lisäksi ensihoitopalvelun väestön saavutettavuus parantuisi riskiluokassa 2 keskimäärin 11 prosenttiyksikköä ja riskiluokassa 3 keskimäärin 1,3 prosenttiyksikköä. Riskiluokassa 4 ei saavutettaisi enää merkittävää parannusta nykyisellä ensihoitojärjestelmällä.

The hospital districts are responsible for providing Emergency Medical Services (EMS) under the obligation of the Health Care Act (30.12.2010/1326) and the Ministry of Social Affairs and Health Regulation (340/2011) on Prehospital Emergency Care. The hospital districts are obligated to elaborate EMS risk analysis as a part of the hospital districts’ decision on the level of prehospital medical care. The hospital district should form the EMS as regional entities and to provide an equitable emergency care system as part of health care services. Geographic Information System can be used to locate the emergency care tasks, as well as the concentration of the population in regions and create the basis of characteristic data classification areas.

The purpose of this thesis is to provide a new updated EMS risk analysis for the Northern Ostrobothnia Hospital District area in the period of 2015-2018 using the 2015 population register data, emergency care tasks statistics from 2014 database and GIS. The task of the thesis is to develop a new risk classification according to the guidelines, to analyze the accessibility of the population under the current system and make suggestions to improve the emergency care system and accessibility. This thesis has been carried out as both developmental work research and a quantitative research, in which the latest available databases and GIS software have been used.

The research resulted in the creation of a new upgraded emergency care risk classification for the Northern Ostrobothnia Hospital District area. The number of risk categories compared to the previous risk analysis (2010) had changed considerably. The total number of risk categories was 45 904, of which 37 were risk class 1 areas, 97 risk classification 2 areas, 474 risk class 3 areas, 9186 risk class 4 areas and 36110 were risk class 5 areas. Accessibility of the population with the current emergency care service was found quite comprehensive. As development proposals were presented three options which achieve all risk class 1 areas in the 8 minute time frame after alarm. In addition, the accessibility of population by emergency medical services improved in risk class 2 areas on average by 11 percentage points and in the risk class 3 areas on average by 1.3 percentage points. Risk class 4 areas would not achieve any more significant improvement in the current emergency care system.