Hevostilojen energianeuvonnan kehittäminen
Eronen, Mari (2016)
Eronen, Mari
Lahden ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016083013884
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016083013884
Tiivistelmä
Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistäminen ovat tärkeä osa EU:n energialinjauksia. Suomen maaseudulla on runsaasti potentiaalia uusiutuvan energian tuotantoon. Maaseutuviraston Neuvo 2020 -palvelu tarjoaa maatiloille mm. energianeuvontaa ja -suunnittelua. Hevostalous on maatalouden toimialana jatkuvassa kasvussa, joten myös hevostiloille suunnattua energianeuvontaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten energianeuvontaa ja -suunnittelua voitaisiin kohdentaa hevostiloille sopivaksi sekä miten tilojen energiantuotantopotentiaalia voitaisiin arvioida tarkemmin. Selvityksessä tarkastellaan kolmen esimerkkitilan energiantuotantopotentiaalia biokaasun tuotannon, kompostilämmön hyödyntämisen ja oljen polttoainekäytön osalta sekä mahdollisuuksia käyttää aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa sähköntuotannon tukena.
Taustatietona energiankulutuksen arvioinnissa olivat energianeuvojan esimerkkitiloille laatimat energiasuunnitelmat. Tilojen energiantuotantopotentiaalin arvioinnissa käytettiin apuna internet-pohjaisia laskureita ja sovelluksia. Osa hevostalouteen liittyvästä teoriatiedosta perustui kirjoittajan omaan kokemukseen. Teoriatieto uusiutuvista energialähteistä kirjoitettiin eri kirjallisuuslähteisiin perustuen.
Hevostilojen energianeuvonnassa tulee ottaa huomioon, että lanta on monella tilalla hyödyntämätön energianlähde. Hevosen lannasta voidaan tuottaa biokaasua, mutta tilakohtaisen biokaasulaitoksen perustaminen pelkästään sen varaan ei ole nykytekniikalla kannattava ratkaisu. Sen sijaan lannan kompostoinnissa syntyvä lämpö on aina mahdollista ottaa talteen ja käyttää tilojen lämmityksessä. Monella hevostilalla viljellään viljaa, jolloin sivutuotteena syntyy olkea. Tilat voisivat parantaa energiaomavaraisuuttaan käyttämällä olkea lämmön tuottamiseen. Aurinko ja tuuli voivat toimia apuna hevostilojen sähköntuotannossa, mutta ainoaksi energianlähteeksi ne eivät sovi, koska tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten energianeuvontaa ja -suunnittelua voitaisiin kohdentaa hevostiloille sopivaksi sekä miten tilojen energiantuotantopotentiaalia voitaisiin arvioida tarkemmin. Selvityksessä tarkastellaan kolmen esimerkkitilan energiantuotantopotentiaalia biokaasun tuotannon, kompostilämmön hyödyntämisen ja oljen polttoainekäytön osalta sekä mahdollisuuksia käyttää aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa sähköntuotannon tukena.
Taustatietona energiankulutuksen arvioinnissa olivat energianeuvojan esimerkkitiloille laatimat energiasuunnitelmat. Tilojen energiantuotantopotentiaalin arvioinnissa käytettiin apuna internet-pohjaisia laskureita ja sovelluksia. Osa hevostalouteen liittyvästä teoriatiedosta perustui kirjoittajan omaan kokemukseen. Teoriatieto uusiutuvista energialähteistä kirjoitettiin eri kirjallisuuslähteisiin perustuen.
Hevostilojen energianeuvonnassa tulee ottaa huomioon, että lanta on monella tilalla hyödyntämätön energianlähde. Hevosen lannasta voidaan tuottaa biokaasua, mutta tilakohtaisen biokaasulaitoksen perustaminen pelkästään sen varaan ei ole nykytekniikalla kannattava ratkaisu. Sen sijaan lannan kompostoinnissa syntyvä lämpö on aina mahdollista ottaa talteen ja käyttää tilojen lämmityksessä. Monella hevostilalla viljellään viljaa, jolloin sivutuotteena syntyy olkea. Tilat voisivat parantaa energiaomavaraisuuttaan käyttämällä olkea lämmön tuottamiseen. Aurinko ja tuuli voivat toimia apuna hevostilojen sähköntuotannossa, mutta ainoaksi energianlähteeksi ne eivät sovi, koska tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan.