Lasta odottavan perheen laajan terveystarkastuksen arviointia terveydenhoitajan näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida lasta odottavan perheen laajan terveystarkastuksen sisältöä ja ajankohtaa terveydenhoitajan näkökulmasta. Tarkoituksena oli edelleen selvittää, miten terveydenhoitajat kehittäisivät laajan terveystarkastuksen mallia. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat muun muassa kansalliset ja kunnalliset ohjeistukset äitiysneuvolatyöhön ja laajaan terveystarkastukseen sekä aiheesta julkaistut tutkimukset.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla vantaalaisia äitiysneuvoloiden terveydenhoitajia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksista ilmenee, että terveydenhoitajat pitävät laajassa terveystarkastuksessa käytettävää voimavaralomaketta tarkastuksen merkittävimpänä sisällöllisenä tekijänä ja hyödyllisenä työkaluna sekä terveydenhoitajan että vanhempien kannalta. Voimavaralomakkeen ei kuitenkaan nähty palvelevan uudelleensynnyttäjiä eikä maahanmuuttajia. Puolet haastatelluista piti laajan terveystarkastuksen nykyistä ajankohtaa sopivana ja puolet kannatti sen siirtämistä myöhemmäksi. Moniammatillisen yhteistyön koettiin toimivan Vantaalla hyvin. Tuloksien mukaan vain noin puolet isistä osallistuu laajaan terveystarkastukseen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Vantaalla ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa neuvolatyön kehittämisessä. Jatkotutkimuksena laajaa terveystarkastusta voisi arvioida asiakasperheiden sekä lääkärien näkökulmasta. Edelleen voisi selvittää voimavaralomakkeen toimivuutta voimavarojen mittaamisessa sekä sen käytettävyyttä äitiysneuvolan asiakkaiden kannalta.

The purpose of this thesis was to assess the scheduling and content of the extended health check-up among expectant parents from the viewpoint of public health nurses. Furthermore, the aim was to explore how public health nurses could develop the extended health check-up practices. This thesis was made in cooperation with the City of Vantaa. The theoretical framework of reference consists of, e.g., national and municipal guidelines for maternity welfare work and extended health check-up, as well as published studies on the subject.

The research was conducted as a qualitative study, where the data was collected by interviewing public health nurses of Vantaa maternity and child health clinics. The data was analysed using inductive content analysis. The results show that the nurses consider the empowerment form and its topics as the most significant content of the check-up. The form was considered a useful tool both for the nurse and the parents. However, the empowerment form does not seem to benefit the non-first-time mothers and immigrants. Half of the interviewees considered the current health check-up schedule appropriate while the other half preferred postponing. Multi-professional cooperation was considered to be well-functioning in Vantaa. The results suggest that only about half of the fathers are participating in the extended health check-up. The results of the thesis can be applied in the development of maternity guidance in Vantaa preventive health care. The subject of further research could be assessing the extended health check-up from the viewpoint of expectant families and doctors. Furthermore, the effectiveness of the empowerment form in measuring resources as well as its usability from the perspective of the customers of the maternity and child health clinics could be studied.