Jätevedenpuhdistamon energiankäytön tehostaminen : case: Tampere, Viinikanlahti
Luomanen, Johanna (2015)
Luomanen, Johanna
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092914670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092914670
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tarkastella Tampereen Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon energiansäästömahdollisuuksia, joita voitaisiin toteuttaa tärkeimpien yksikköprosessien toimintaa tehostamalla ja ilman mittavia investointeja. Tuo tavoite oli asetettu siksi, että Tampereelle on tulossa täysin uusi Sulkavuoren keskusjätevedenpuhdistamo arviolta kymmenen vuoden sisällä.
Energiansäästöä halutaan saada aikaan sen vuoksi, että vuoteen 2020 mennessä energiankulutuksen tulisi olla 20 prosenttia pienempi kuin tämänhetkinen kulutus. Kyseinen tavoite on Euroopan Unionin asettama, ja Suomi on sitoutunut siihen. Tarkoituksena oli arvioida kyseisen puhdistamon kannalta energiansäästökeinoja, jotka olisivat mahdollisia toteuttaa käytännössä. Selvityksessä ei kuitenkaan haluttu rajautua pelkästään niihin, vaan tarkasteltiin myös niitä keinoja, joita ei kannattaisi toteuttaa Viinikanlahden puhdistamon tapauksessa muun muassa suuren kustannusvaikutuksen vuoksi.
Työmenetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta, henkilöhaastatteluja Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla ja samantyyppisten jätevedenpuhdistamoiden ratkaisuja sekä niiden energiankulutustietoja. Lisäksi tutkittiin tilastotietoja usean vuoden ajalta ja perehdyttiin laitevalmistajien julkaisemiin tietoihin niiden tuotteista.
Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla on aiemmin tehty joitain energiansäästötoimenpiteitä, mutta toistaiseksi ei ole keskitytty ilmastuksen tehostamiseen. Ilmastus on merkittävin energiankuluttaja tämäntyyppisessä jätevedenpuhdistamossa, joten pienetkin säästöt sillä alueella vaikuttavat käyttökustannuksiin merkittävästi. Ilmastuksen tehostamisratkaisut tähtäävät hapensiirron parantamiseen aktiivilietealtaassa. Jätevedenpuhdistamossa toimintavarmuus on tärkeää, joten energiansäästötoimenpiteet täytyy arvioida huolellisesti.
Energiansäästöä halutaan saada aikaan sen vuoksi, että vuoteen 2020 mennessä energiankulutuksen tulisi olla 20 prosenttia pienempi kuin tämänhetkinen kulutus. Kyseinen tavoite on Euroopan Unionin asettama, ja Suomi on sitoutunut siihen. Tarkoituksena oli arvioida kyseisen puhdistamon kannalta energiansäästökeinoja, jotka olisivat mahdollisia toteuttaa käytännössä. Selvityksessä ei kuitenkaan haluttu rajautua pelkästään niihin, vaan tarkasteltiin myös niitä keinoja, joita ei kannattaisi toteuttaa Viinikanlahden puhdistamon tapauksessa muun muassa suuren kustannusvaikutuksen vuoksi.
Työmenetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta, henkilöhaastatteluja Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla ja samantyyppisten jätevedenpuhdistamoiden ratkaisuja sekä niiden energiankulutustietoja. Lisäksi tutkittiin tilastotietoja usean vuoden ajalta ja perehdyttiin laitevalmistajien julkaisemiin tietoihin niiden tuotteista.
Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla on aiemmin tehty joitain energiansäästötoimenpiteitä, mutta toistaiseksi ei ole keskitytty ilmastuksen tehostamiseen. Ilmastus on merkittävin energiankuluttaja tämäntyyppisessä jätevedenpuhdistamossa, joten pienetkin säästöt sillä alueella vaikuttavat käyttökustannuksiin merkittävästi. Ilmastuksen tehostamisratkaisut tähtäävät hapensiirron parantamiseen aktiivilietealtaassa. Jätevedenpuhdistamossa toimintavarmuus on tärkeää, joten energiansäästötoimenpiteet täytyy arvioida huolellisesti.