Rekrytointiprosessin harmonisoiminen yrityksessä X
Joenpolvi, Ida (2016)
Joenpolvi, Ida
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100314784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100314784
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia rekrytointia henkilöstöhallinnon osa-alueena. Rekrytointi oli tutkimisen kohteena nimenomaan prosessiluontoisena ilmiönä. Tavoitteena oli syventyä toimeksiantajayrityksen rekrytointiprosessiin sekä mahdollisiin prosessin pullonkauloihin sekä heikkouksiin. Edellytyksenä tavoitteeseen pääsemiselle oli aidosti paikantaa ongelmat ja tarjota niihin ratkaisuvaihtoehtoja. Toimeksiantaja esitellään opinnäytetyössä nimellä yritys X. Opinnäytetyön aihe on toimeksiantajalle erittäin ajankohtainen, sillä kyseinen konserni on kasvuvaiheessa ja rekrytoi massiivisesti tulevien vuosien aikana. On siis olennaista, että yritys X onnistuu henkilöstöhankinnassaan.
Teoriaosuudessa käydään läpi lyhyesti prosessin määritelmä sekä syvemmin rekrytointia. Teoria havainnollistaa rekrytointiprosessia myös esittelemällä yrityksen X rekrytointiprosessin. Perustana teorialle on kirjallisuus, internetlähteet sekä yritys X:n tarjoamat materiaalit.
Tutkimuksessa käytettiin kahta kvalitatiivista menetelmää. Avoin haastattelu sekä Palvelupolku–menetelmä toteutettiin samanaikaisesti valitulle joukolle yrityksen X työntekijöitä. Haastateltavat työskentelevät aktiivisesti rekrytointiprosessin parissa, kukin eri rooleissa. Haastateltavien joukkoon lukeutui rekrytoivia esimiehiä sekä henkilöstöhallinnon ammattilaisia. Avoin haastattelu suoritettiin Palvelupolun ympärillä vapaamuotoisena keskusteluna teemoihin liittyen. Yhteensä kymmentä työntekijää haastateltiin. Haastatteluissa edellä mainittuja tutkimusmenetelmiä hyödyntäen käytiin läpi rekrytointiprosessia vaihe vaiheelta.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että rekrytointiprosesseissa sekä toimintatavoissa on eroavaisuuksia yrityksen X sisällä. Myös itse prosessista pystyttiin paikantamaan vaiheita ja kipukohtia, joita voitiin lähteä kehittämään. Vaikeimmiksi kipukohdiksi haastateltavat kokivat rekrytointilupavaiheen sekä loppuhaastattelut. Kokonaisprosessin kannalta haasteet liittyivät ajankäyttöön, vastuunjakoon sekä viestintään ja esimiehen rekrytointiosaamiseen. Kehitysehdotuksina esitellään joko loppuhaastatteluiden poisjättäminen tietyissä prosesseissa tai niiden toteuttaminen, mutta itse haastattelun sisällön parantaminen sekä tavoitteen selkeyttäminen prosessin sidosryhmille. Opinnäytetyö esittelee myös tutkimuksen pohjalta toteutetun ehdotuksen siitä, millaisiin asioihin rekrytoivien esimiesten koulutuksessa olisi hyvä keskittyä.
Teoriaosuudessa käydään läpi lyhyesti prosessin määritelmä sekä syvemmin rekrytointia. Teoria havainnollistaa rekrytointiprosessia myös esittelemällä yrityksen X rekrytointiprosessin. Perustana teorialle on kirjallisuus, internetlähteet sekä yritys X:n tarjoamat materiaalit.
Tutkimuksessa käytettiin kahta kvalitatiivista menetelmää. Avoin haastattelu sekä Palvelupolku–menetelmä toteutettiin samanaikaisesti valitulle joukolle yrityksen X työntekijöitä. Haastateltavat työskentelevät aktiivisesti rekrytointiprosessin parissa, kukin eri rooleissa. Haastateltavien joukkoon lukeutui rekrytoivia esimiehiä sekä henkilöstöhallinnon ammattilaisia. Avoin haastattelu suoritettiin Palvelupolun ympärillä vapaamuotoisena keskusteluna teemoihin liittyen. Yhteensä kymmentä työntekijää haastateltiin. Haastatteluissa edellä mainittuja tutkimusmenetelmiä hyödyntäen käytiin läpi rekrytointiprosessia vaihe vaiheelta.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että rekrytointiprosesseissa sekä toimintatavoissa on eroavaisuuksia yrityksen X sisällä. Myös itse prosessista pystyttiin paikantamaan vaiheita ja kipukohtia, joita voitiin lähteä kehittämään. Vaikeimmiksi kipukohdiksi haastateltavat kokivat rekrytointilupavaiheen sekä loppuhaastattelut. Kokonaisprosessin kannalta haasteet liittyivät ajankäyttöön, vastuunjakoon sekä viestintään ja esimiehen rekrytointiosaamiseen. Kehitysehdotuksina esitellään joko loppuhaastatteluiden poisjättäminen tietyissä prosesseissa tai niiden toteuttaminen, mutta itse haastattelun sisällön parantaminen sekä tavoitteen selkeyttäminen prosessin sidosryhmille. Opinnäytetyö esittelee myös tutkimuksen pohjalta toteutetun ehdotuksen siitä, millaisiin asioihin rekrytoivien esimiesten koulutuksessa olisi hyvä keskittyä.