Lasten osallisuus päiväkodin arjessa
Leiviskä, Niina (2016)
Leiviskä, Niina
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101014974
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101014974
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, että miten lasten osallisuus toteutui päiväkodin arjessa. Lisäksi selvitettiin, millaisia kokemuksia lapsilla oli fyysisestä varhaiskasvatusympäristöstä. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia, eli kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Toimeksiannon opinnäytetyölle antoi erään pohjoiskarjalaisen kunnan varhaiskasvatuspalveluiden alainen päiväkoti, joita ei toimeksiantajan toiveesta tuoda esille. Aineisto tähän opinnäytetyöhön kerättiin toukokuun 2016 aikana saduttamalla kuutta 4–5-vuotiasta lasta. Toisena aineistonkeruumenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että kyseisessä päiväkodissa lasten osallisuus toteutui hyvin. Tulosten perusteella lasten mielipiteille annetaan arvoa päiväkodissa, ja lasten kuulemisesta on tullut osa päiväkodin toimintakulttuuria. Päiväkodissa ei ollut erillisiä ohjattuja tuokioita, vaan toiminta oli lapsilähtöistä. Esimerkiksi ruokailut olivat liukuvia, ja lapset saivat itse päättää, että milloin he tulevat syömään. Ruokailussa lapset saivat itse ottaa ruokansa, ja he saivat poistua leikkeihin heti kun olivat valmiita. Erilaiset nivelvaiheet olivat joustavia, ja lapset saivat pelata tai leikkiä leikkinsä loppuun ennen siirtymistä esimerkiksi aamupalalle.
Toimeksiantajana toimiva päiväkoti voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia toimintansa kehittämisessä. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää lasten osallisuuden toteutumista jossain toisessa saman alueen päiväkodissa.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että kyseisessä päiväkodissa lasten osallisuus toteutui hyvin. Tulosten perusteella lasten mielipiteille annetaan arvoa päiväkodissa, ja lasten kuulemisesta on tullut osa päiväkodin toimintakulttuuria. Päiväkodissa ei ollut erillisiä ohjattuja tuokioita, vaan toiminta oli lapsilähtöistä. Esimerkiksi ruokailut olivat liukuvia, ja lapset saivat itse päättää, että milloin he tulevat syömään. Ruokailussa lapset saivat itse ottaa ruokansa, ja he saivat poistua leikkeihin heti kun olivat valmiita. Erilaiset nivelvaiheet olivat joustavia, ja lapset saivat pelata tai leikkiä leikkinsä loppuun ennen siirtymistä esimerkiksi aamupalalle.
Toimeksiantajana toimiva päiväkoti voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia toimintansa kehittämisessä. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää lasten osallisuuden toteutumista jossain toisessa saman alueen päiväkodissa.