Päivitetty elvytysopas Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ensivasteyksiköille

Abstract

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymältä saatujen tilastojen mukaan vuonna 2014 Päijät-Hämeen alueella ensihoidon yksiköitä hälytettiin elvytystehtävälle 109 kertaa eli hieman yli kaksi kertaa viikossa. Etenkin maakunnan harvemmin asutuilla alueilla ensivastetoiminnan merkitys korostuu ajatellen potilaan tavoittamis- ja elvytyksenaloitusviivettä.

Tarve oppaalle nousi työelämälähtöisesti Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toimeksiantona. Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa vuonna 2015 päivitettyjen kansainvälisten elvytysohjeiden mukainen elvytysopasmateriaali Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella ensivastepalveluita tuottaville yksiköille. Opasmateriaali on tarkoitettu hyödynnettäväksi sekä koulutus-, että kenttäolosuhteissa. Opasmateriaalin tavoitteena on yhtenäistää näiden edellä mainittujen ensivastetoimijoiden toimintamalleja elvytystehtävillä.

Itse oppaan käytettävyyttä testattiin kahdessa eri tilaisuudessa, kahden eri ensivastepalvelutuottajan toimesta. Opasta muokattiin loppulliseen muotoon sen tulevan käyttäjäkohderyhmän, toimeksiantajan ja sairaanhoitopiiriltä saadun palautteen perusteella.

From the statistics from year 2014 given by Päijät-Häme Social- and Healthcare Group is shown that paramedic units were alarmed for a resuscitation mission 109 times. That is more than two times a week in the region of Päijät-Häme. Especially in the region less densily populated the actions of the first response units are being emphasized when talking about the lag of reaching patients and starting resuscitation.

The need for CPR-guide arised from working life as an assignment given by Päijät-Häme rescue services. The European Resuscitation Counsil updated their CPR guidelines in fall 2015 and the purpose of this bachelor’s thesis was to create an CPR-guide from those guidelines for the first response units that are being trained in the region of Päijät-Häme. The CPR-guide is meant to be used as a training material and a tool in the fieldwork. The main goal of this thesis is to unify the resuscitation procedures given by diffenrent first response units in the region of Päijät-Häme.

The usability of the CPR-guide was tested twice by two different producers of first response services. The guide was modified to its final form based on the feedback gathered from the client, health care district and target group of these two tests.