Vanhusten osallisuuden vahvistaminen kuntouttavassa virkistystoiminnassa muutoksen johtamisen keinoin

Abstract

Kaikilla ihmisillä on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Hyvän vanhustyön edellytys on, että ikääntyviä ja vanhuksia kuunnellaan ja kehitetään monipuolisia palveluita vastaamaan heidän tarpeitaan. Osallisuus on vaikuttamista omaa elämää koskeviin asioihin, osallistumista yhteisön luomiseen sekä yhteisön henkeä ylläpitävään keskusteluun ja toimintaan. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli vahvistaa ikäihmisten ja vanhusten osallisuutta kuntouttavan virkistystoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Opinnäytetyö oli tutkimuksellista kehittämistoimintaa, jonka tueksi kerättiin tietoa ensin haastattelemalla hoiva- ja asumisyksiköiden asiakkaita neljässä Joensuun kaupungin hoiva- ja asumispalveluyksikössä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Toimintaa kehitettiin yhdessä yksiköiden henkilökunnan sekä lähiesimiehistä ja heidän henkilökunnasta valitsemiensa avaintoimijoiden muodostaman ryhmän kanssa. Kehittämistyöskentelyssä käytettiin osallistavia menetelmiä ja John P. Kotterin muutoksen johtamisen kahdeksan askeleen mallia.

Kehittämistyön tuotoksena syntyi asiakaslähtöisen kuntouttavan virkistystoiminnan järjestämisen ja johtamisen perehdytysmateriaali. Se tuotti myös asiakkaan osallisuutta vahvistavien johtamiskäytäntöjen ”köynnöstuen”. Dialogi yksiköiden välillä tuotti hyviä käytänteitä ja vahvisti yhteisöllisyyttä.

All people have a right to participate and be heard on matters concerning their own lives. A prerequisite for good social work with older people is to listen to aging and old people and design services based on their needs. In this study, social inclusion means exerting influence over matters related to one’s own life, participation in creating a community and participation in dialogue and activities supporting the spirit of the community. The aim of this thesis was to improve social inclusion in the planning and implementation of recreational activities among older people.

This study was carried out as a research-based development activity, which was supported by collecting interview data among clients in four care and housing service units in the city of Joensuu. The data were analysed using the data-driven content analysis method. Rehabilitative recreational activities were developed by the staff in the above-mentioned units as well as in a group formed of immediate superiors and key players chosen by them. In the development process participatory methods were used as well as John P. Kotter’s 8 Steps of Leading Change model.

The product of the development work was orientation material for organising and leading client-oriented rehabilitative recreational activities. It also yielded a support frame for management practices to reinforce the social inclusion of clients. The dialogue between the care and housing units resulted in good practices and reinforced the sense of community.