Ensihoitoon kohdistuvien muistutusten ja kantelujen vaikutus ensihoitajien toimintaan
Mielonen, Miia; Mänttäri, Saara; Rinne, Erika (2016)
Mielonen, Miia
Mänttäri, Saara
Rinne, Erika
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110315677
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110315677
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ensihoitajien näkemyksiä muistutusten ja kantelujen vaikutuksesta heidän toimintaansa, sekä ensihoitoon liittyvästä valituskulttuurista. Tavoitteena oli lisätä tietoa tutkittavasta aiheesta, sillä Suomessa siitä on hyvin vähän tutkimustietoa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä olivat: Miten pelko kantelusta tai muistutuksesta vaikuttaa ensihoitajan toimintaan ja hoitopäätöksiin kentällä? Minkälaisia näkemyksiä ensihoitajilla on ensihoitoon liittyvästä valituskulttuurista? Millaisia alueellisia eroja ensihoitajien näkemyksissä kantelujen ja muistutusten osalta on havaittavissa?
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu ensihoitojärjestelmästä yleisesti, sisältäen muun muassa kirjaamisen ja kuljettamatta jättämisen. Lisäksi teoriaosuus koostuu muistutusten ja kantelujen määritelmistä ja määristä. Teoriaosuus koostettiin internetistä saaduista tiedoista ja tutkimuksista sekä kirjallisuudesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Webropol-kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi ensihoitajia Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Lapin alueilta. Vastauksista saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että pelko muistutuksesta/kantelusta vaikuttaa kirjaamisen huolellisuuteen, mutta ei yleensä johda ensihoitajien toimintatapojen muutoksiin. Myöskään sosiaalisessa mediassa esiintyvä kritiikki ei vaikuta vastaajien toimintaan. Lähes puolet vastaajista on joskus pelännyt työparin toiminnan johtavan muistutukseen/kanteluun, naiset miehiä useammin. Lapissa koettiin enemmän kuin muilla alueilla, että muistutukset/kantelut ovat vaikuttaneet toimintatapojen muutoksiin organisaation sisällä. Muistutuksia/kanteluja tehdään eniten kuljettamatta jättämisestä ja ensihoitajan käytöksestä, ja muistutuksen/kantelun tekijänä on yleensä potilaan omainen.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla vastaavanlainen tutkimus, jossa selvitettäisiin kantelujen määrää ja valituskulttuurin kehityssuuntaa tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu ensihoitojärjestelmästä yleisesti, sisältäen muun muassa kirjaamisen ja kuljettamatta jättämisen. Lisäksi teoriaosuus koostuu muistutusten ja kantelujen määritelmistä ja määristä. Teoriaosuus koostettiin internetistä saaduista tiedoista ja tutkimuksista sekä kirjallisuudesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Webropol-kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi ensihoitajia Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Lapin alueilta. Vastauksista saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että pelko muistutuksesta/kantelusta vaikuttaa kirjaamisen huolellisuuteen, mutta ei yleensä johda ensihoitajien toimintatapojen muutoksiin. Myöskään sosiaalisessa mediassa esiintyvä kritiikki ei vaikuta vastaajien toimintaan. Lähes puolet vastaajista on joskus pelännyt työparin toiminnan johtavan muistutukseen/kanteluun, naiset miehiä useammin. Lapissa koettiin enemmän kuin muilla alueilla, että muistutukset/kantelut ovat vaikuttaneet toimintatapojen muutoksiin organisaation sisällä. Muistutuksia/kanteluja tehdään eniten kuljettamatta jättämisestä ja ensihoitajan käytöksestä, ja muistutuksen/kantelun tekijänä on yleensä potilaan omainen.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla vastaavanlainen tutkimus, jossa selvitettäisiin kantelujen määrää ja valituskulttuurin kehityssuuntaa tulevaisuudessa.