Surun sanat : kahden vakavan onnettomuuden uutisoinnin otsikointia

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena ja tutkimuskysymyksenä oli pohtia kahden suuren printtimedian uutisointia otsikkotasolla koskien Estonian uppoamisonnettomuutta 1994 ja Konginkankaan bussiturmaa 2004. Lisäkysymyksenä selvitettiin, millaisilla kerrontatavoilla onnettomuuksien uutisotsikointi tehtiin sekä kuinka tämä lukijakunnalle tarkoitettu uutisointi muuttui viikon aikana tapahtuneesta.

Teoreettisina viitekehyksinä olivat kriisiviestintä, uutisoinnin tiedonsiirto, yhteisöllisyys ja sanoman levittäminen suurelle yleisölle. Otsikointimateriaali oli jaettu neljään kerrontatapaan, käyttäen sisällönanalyysin menetelmää. Kerrontatavat olivat didaktinen, dramaattinen, eeppinen ja lyyrinen kerrontatapa.

Opinnäytetyössä tarkasteltiin median kerrontatapojen ja -tyylien lisäksi tutkimuskirjallisuutta, joka pohjautui siihen, miten onnettomuuksien uutisointi onnistui ja mitä onnettomuuden jälkeisien päivien uutisoinnissa korostettiin. Lisäksi esitellään esimerkein otsikointimateriaalia.

Uutisoinnin yhtenä tärkeimmistä elementeistä oli yhteisöllisyyden korostaminen, joka tarjoaa suurelle yleisölle mahdollisuuden surra surevien kanssa ja saada faktatietoa tapahtuneesta sekä onnettomuuden syistä. Työn aihepiiri ja median uutisoinnin kerrontatapojen ymmärtäminen oli tärkeää kriisityön ammattilaiselle. Ammattilainen altistui median uutisoinnille samalla tavoin kuin suuri yleisö.

The aim of this thesis was to reflect on the headings of two accidents; the sinking of the Estonia ship in 1994 and the Konginkangas bus disaster in 2004, written in two major newspapers. An additional exploration was conducted relating to the narratives used in the newspapers’ headlines and how these headlines, aimed at the public, changed within a week from the accidents.

The theoretical frameworks were crisis communication, reportage’s data transfer, sense of community and the spreading of the message to the wider public. The headline material was divided into four narration techniques and content analysis method is also used. The four narration techniques were didactic, dramatic, epic and lyrical.

The thesis examines, in addition to the narration techniques, the research literature which was based on the success of the reportage's and what was highlighted in the reportage's written a few days after the accidents. Furthermore, examples of the headings are presented.

One of the most important elements was how the sense of community was highlighted. This sense of community provides the opportunities to mourn with the mourning people and got the facts about the event in addition to the reasons of the accident.

The topic of this thesis and the understanding of the reportage's’ narratives were important for professionals working within crisis intervention.

Key terms: Catastrophe, crisis, crisis communication, reportage narratives