Ikääntyneen ravitsemuksen ja sen seurannan tehostaminen ikääntyneiden hoiva-asumisen yksikössä
Valkonen, Karita; Kajanto, Saana (2016)
Valkonen, Karita
Kajanto, Saana
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110715810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110715810
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoiva-asumisen yksikössä asuvan ikääntyneen ravitsemuksen ja sen seuraamisen tehostamista. Tavoitteena oli tuottaa hoitohenkilökunnan työvälineeksi lomake ikääntyneen ravitsemuksen seurantaan sekä ohje ravitsemuksen tehostamiseen. Ravitsemuksen seurannan lomake ja ravitsemuksen tehostamisen ohje kohdennettiin joukolle, joka täytti seuraavat RAI -mittariston kriteerit: syö itse, jättää syömättä 25–30 % päivittäisistä ruoka-annoksistaan, paino laskenut viimeisen puolen vuoden aikana vähintään 10 % tai 5 % viimeisen kuukauden aikana. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa Kauklahden Elä ja asu – seniorikeskuksessa.
Opinnäytetyön viitekehys ja kehitetty lomake ravitsemuksen seurantaan ja ravitsemuksen tehostamiseen pohjautuu ajankohtaiseen tutkimustietoon sekä ammattikirjallisuuteen mukaan lukien ravitsemusneuvottelukunnan ja ESPENin suositukset ikääntyneille. Teoriaosassa käsitellään yleisesti ikääntyneiden ravitsemussuosituksia, ravintoaineita, virheravitsemustilaa ja sen vaikutuksia somaattiseen terveyteen. Lisäksi opinnäytetyössä on tarkasteltu toimintakyvyn arviointiin tarkoitettua RAI – mittaristoa, sillä se liittyy olennaisesti työelämän yhteistyökumppanin käytäntöön arvioida ikääntyneiden ravitsemustilaa.
Opinnäytetyö toteutettiin tekemällä kirjallisuuskatsaus sekä toiminnallinen osuus. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku tehtiin Medic tietokannasta. Katsauksen tulokset analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla. Kirjallisuuskatsauksen tulokset muodostavat ravitsemuksen seurannan lomakkeen ja ravitsemuksen tehostamisen ohjeen osa-alueet. Toiminnallinen osuus koostui tehtyjen ravitsemuksen seurannan lomakkeen sekä ravitsemuksen tehostamisen ohjeen esittelemisestä hoitohenkilökunnalle ja kymmenelle hoiva-asumisen asukkaalle Kauklahden Elä ja asu -seniorikeskuksessa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella ikääntyneiden ravitsemustilaa on voitu tehostaa kiinnittämällä huomiota ikääntyneen psyykkiseen hyvinvointiin kuten elämänhalun lisäämiseen ja masennuksen hoitamiseen. Lisäksi itsemääräämisoikeuden huomioiminen aterioiden koostamisessa ja ruokailutottumuksissa, ruuan energiatiheyden lisääminen, suojaravintoaineiden saannin ja ruuan oikeanlaisen koostumuksen varmistaminen ovat ravitsemukseen vaikuttavia tekijöitä. Huolellisen suun terveydenhoidon sekä ikääntyneen liikuntakyvyn ylläpidon on todettu olevan merkittäviä tekijöitä ikääntyneen ravitsemustilan parantamisessa. Henkilökunnan ravitsemuksellisen tieto-taidon lisäämisellä voidaan myös tehostaa ikääntyneen ravitsemusta ja sen seuraamista. Nämä keskeiset tekijät muodostavat perustan luodulle ravitsemuksen seurantalomakkeelle ja tehostamisohjeelle.
Ravitsemuksen seurantalomake ja tehostamisohje luotiin ennalta määritellylle kohderyhmälle, mutta jatkossa niitä voidaan käyttää geneeristen ohjeiden tapaan missä tahansa ympärivuorokautisessa hoiva-asumisen yksikössä. Ravitsemuksen mittaamisen ohjetta voidaan käyttää hoitohenkilökunnan apuvälineenä aina, kun on tarpeen selvittää ikääntyneen ravitsemustilaa.
Opinnäytetyön viitekehys ja kehitetty lomake ravitsemuksen seurantaan ja ravitsemuksen tehostamiseen pohjautuu ajankohtaiseen tutkimustietoon sekä ammattikirjallisuuteen mukaan lukien ravitsemusneuvottelukunnan ja ESPENin suositukset ikääntyneille. Teoriaosassa käsitellään yleisesti ikääntyneiden ravitsemussuosituksia, ravintoaineita, virheravitsemustilaa ja sen vaikutuksia somaattiseen terveyteen. Lisäksi opinnäytetyössä on tarkasteltu toimintakyvyn arviointiin tarkoitettua RAI – mittaristoa, sillä se liittyy olennaisesti työelämän yhteistyökumppanin käytäntöön arvioida ikääntyneiden ravitsemustilaa.
Opinnäytetyö toteutettiin tekemällä kirjallisuuskatsaus sekä toiminnallinen osuus. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku tehtiin Medic tietokannasta. Katsauksen tulokset analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla. Kirjallisuuskatsauksen tulokset muodostavat ravitsemuksen seurannan lomakkeen ja ravitsemuksen tehostamisen ohjeen osa-alueet. Toiminnallinen osuus koostui tehtyjen ravitsemuksen seurannan lomakkeen sekä ravitsemuksen tehostamisen ohjeen esittelemisestä hoitohenkilökunnalle ja kymmenelle hoiva-asumisen asukkaalle Kauklahden Elä ja asu -seniorikeskuksessa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella ikääntyneiden ravitsemustilaa on voitu tehostaa kiinnittämällä huomiota ikääntyneen psyykkiseen hyvinvointiin kuten elämänhalun lisäämiseen ja masennuksen hoitamiseen. Lisäksi itsemääräämisoikeuden huomioiminen aterioiden koostamisessa ja ruokailutottumuksissa, ruuan energiatiheyden lisääminen, suojaravintoaineiden saannin ja ruuan oikeanlaisen koostumuksen varmistaminen ovat ravitsemukseen vaikuttavia tekijöitä. Huolellisen suun terveydenhoidon sekä ikääntyneen liikuntakyvyn ylläpidon on todettu olevan merkittäviä tekijöitä ikääntyneen ravitsemustilan parantamisessa. Henkilökunnan ravitsemuksellisen tieto-taidon lisäämisellä voidaan myös tehostaa ikääntyneen ravitsemusta ja sen seuraamista. Nämä keskeiset tekijät muodostavat perustan luodulle ravitsemuksen seurantalomakkeelle ja tehostamisohjeelle.
Ravitsemuksen seurantalomake ja tehostamisohje luotiin ennalta määritellylle kohderyhmälle, mutta jatkossa niitä voidaan käyttää geneeristen ohjeiden tapaan missä tahansa ympärivuorokautisessa hoiva-asumisen yksikössä. Ravitsemuksen mittaamisen ohjetta voidaan käyttää hoitohenkilökunnan apuvälineenä aina, kun on tarpeen selvittää ikääntyneen ravitsemustilaa.