Päijät-Hämeen keskussairaalan Sydänkeskuksen valvomotilan riskienhallinta
Koskinen, Anniina; Koirikivi, Miia (2016)
Koskinen, Anniina
Koirikivi, Miia
Lahden ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111416167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111416167
Tiivistelmä
Riskienarviointi perustuu työpaikan vaara- ja haittatekijöiden selvittämiseen ja analysointiin. Mahdollisia riskejä eli korjattavia tai parannettavia asioita tulee selvittää yksikössä ja samalla pitää huolehtia, että riskit tulee minimoitua tai poistettua kokonaan. Mahdollisimman nopea puuttuminen huomattuihin riskeihin takaa turvallisen riskin korjaamisen. Riskienhallinta koonaisuutena kattaa potilaan turvallisuuden, työtavat, työympäristön, laitteiden käytön, ylläpidon sekä organisaation menettelyt. Työn riskienarvioinnilla tarkoitetaan yksikössä huomattujen riskien ja vaarojen kartoittamista, niiden suuruuden määrittämistä sekä sen merkityksen arviointia.
Opinnäytetyön aihe tuli esiin toimeksiantajalta, kun otimme yhteyttä Päijät-Hämeen keskussairaalan Sydänkeskuksen ylihoitajaan. Hän kertoi, että on valmistuvassa uusi Sydänkeskus ja uusien tilojen myötä olisi hyvä kartoittaa, mitä riskejä mahdollisesti uudessa yksikössä on. Opinnäytetyön aihe rajattiin Sydänkeskuksen valvomotilaan.
Aineistoa kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastattelulla keräsimme tietoa tiedonantajien käsityksestä riskienhallinnasta sekä mitä riskejä ykikössä on ja kuinka niihin puututaan. Tiedonantajia meillä oli kuusi, jotka osastonhoitaja oli valinnut. Tiedonantajat työskentelevät Sydänkeskuksen valvomotilassa.
Saatujen tulosten perusteella tietous riskienhallinnasta on vaihtelevaa tiedonantajien välillä. Tieto riskeistä joihin pitää puuttua, oli vaihtelevaa. Tiedonkulku tapahtuneista riskeistä ja Haipro- ilmoituksista oli yksikössä puutteellista. Haipro ilmoituksia ei ole käyty uudessa yksikössä vielä lainkaan läpi niin, että valvomotilan henkilökunta olisi niitä kuulemassa. Tähän kaivattiin muutosta, jotta tietoisuuteen tulisi tapahtuneet virheet ja näin jatkossa vältyttäisiin samoilta virheiltä.
Jatkokehittämisaiheiksi muodostui aiempien tutkimusten perusteella lääkehoidon virheiden selvittäminen ja kuinka saada virheet minimoitua. Lisäksi meidän opinnäytetyön haastattelujen pohjalta nousi aiheelliseksi tutkia minkälaista tietoa ja koulutusta yksiköt tarvitsisivat aiheesta riskienhalllinta kyetäkseen havainnoimaan ja minimoimaan työyksikön riskitekijät.
Opinnäytetyön aihe tuli esiin toimeksiantajalta, kun otimme yhteyttä Päijät-Hämeen keskussairaalan Sydänkeskuksen ylihoitajaan. Hän kertoi, että on valmistuvassa uusi Sydänkeskus ja uusien tilojen myötä olisi hyvä kartoittaa, mitä riskejä mahdollisesti uudessa yksikössä on. Opinnäytetyön aihe rajattiin Sydänkeskuksen valvomotilaan.
Aineistoa kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastattelulla keräsimme tietoa tiedonantajien käsityksestä riskienhallinnasta sekä mitä riskejä ykikössä on ja kuinka niihin puututaan. Tiedonantajia meillä oli kuusi, jotka osastonhoitaja oli valinnut. Tiedonantajat työskentelevät Sydänkeskuksen valvomotilassa.
Saatujen tulosten perusteella tietous riskienhallinnasta on vaihtelevaa tiedonantajien välillä. Tieto riskeistä joihin pitää puuttua, oli vaihtelevaa. Tiedonkulku tapahtuneista riskeistä ja Haipro- ilmoituksista oli yksikössä puutteellista. Haipro ilmoituksia ei ole käyty uudessa yksikössä vielä lainkaan läpi niin, että valvomotilan henkilökunta olisi niitä kuulemassa. Tähän kaivattiin muutosta, jotta tietoisuuteen tulisi tapahtuneet virheet ja näin jatkossa vältyttäisiin samoilta virheiltä.
Jatkokehittämisaiheiksi muodostui aiempien tutkimusten perusteella lääkehoidon virheiden selvittäminen ja kuinka saada virheet minimoitua. Lisäksi meidän opinnäytetyön haastattelujen pohjalta nousi aiheelliseksi tutkia minkälaista tietoa ja koulutusta yksiköt tarvitsisivat aiheesta riskienhalllinta kyetäkseen havainnoimaan ja minimoimaan työyksikön riskitekijät.
