Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Hallitun hoitamattomuuden toteutuminen raivaussahatöissä Metsähallituksen Nurmeksen metsätiimissä

Toivanen, Janne (2016)

 
Avaa tiedosto
Toivanen_Janne_2016_11_15.pdf (34.44Mt)
Lataukset: 


Toivanen, Janne
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111516191
Tiivistelmä
Metsähallitus hallinnoi Suomen valtion metsiä. Nykyään metsätaloudessa on alettu kiin-nittää huomiota yhä enemmän myös riistan elinolosuhteisiin talousmetsissä. Tästä syystä Metsähallitus on ottanut käyttöön hallitun hoitamattomuuden periaatteen, jota toteutetaan metsäsuunnittelussa ja metsänhoitotöissä.

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin hallitun hoitamattomuuden toteutumista raivaussa-hatöissä Metsähallituksessa. Hallitusta hoitamattomuudesta tarkastellaan riistatiheiköitä ja lehtipuusekoitusta. Tutkimus toteutettiin Nurmeksen metsätiimille vuoden 2015 työkoh-teilta ja työlajeja olivat uudisalueen raivaus ja taimikonhoito. Lisäksi tarkasteltiin eroja Metsähallituksen omien metsureiden ja urakoitsijoiden välillä hallitun hoitamattomuuden osalta.

Tutkimuksessa selvisi myös säästöpuuryhmien ominaisuuksia, sillä riistatiheiköt sijaitsi-vat usein näissä ryhmissä. Edellä mainittujen sijainnit olivat pääosin tavoitteiden mukai-set. Pinta-alat taas olivat suurimmaksi osaksi riistatiheikköohjeistuksia suuremmat. Peit-teisyydeltään ne olivat pääasiassa melko harvoja tai harvahkoja ja ne sisälsivät yleisim-min vesakkoa 1 000–5 000 kappaletta hehtaarilla. Yleisimmät puulajit riistatiheiköissä tai säästöpuuryhmien alusmetsissä olivat koivu ja kuusi ja vesakon keskipituus oli noin 2–3 metriä. Taimikon lehtipuusekoituksen osuus vaihteli 4–20 %, ja turhaa raivausta esiintyi pääsääntöisesti alle 10 % raivauksista. Opinnäytetyössä käsitellään saatuja tutkimustuloksia tarkemmin ja pohditaan toimien merkitystä riistalle.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste