Hallitun hoitamattomuuden toteutuminen raivaussahatöissä Metsähallituksen Nurmeksen metsätiimissä
Toivanen, Janne (2016)
Toivanen, Janne
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111516191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111516191
Tiivistelmä
Metsähallitus hallinnoi Suomen valtion metsiä. Nykyään metsätaloudessa on alettu kiin-nittää huomiota yhä enemmän myös riistan elinolosuhteisiin talousmetsissä. Tästä syystä Metsähallitus on ottanut käyttöön hallitun hoitamattomuuden periaatteen, jota toteutetaan metsäsuunnittelussa ja metsänhoitotöissä.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin hallitun hoitamattomuuden toteutumista raivaussa-hatöissä Metsähallituksessa. Hallitusta hoitamattomuudesta tarkastellaan riistatiheiköitä ja lehtipuusekoitusta. Tutkimus toteutettiin Nurmeksen metsätiimille vuoden 2015 työkoh-teilta ja työlajeja olivat uudisalueen raivaus ja taimikonhoito. Lisäksi tarkasteltiin eroja Metsähallituksen omien metsureiden ja urakoitsijoiden välillä hallitun hoitamattomuuden osalta.
Tutkimuksessa selvisi myös säästöpuuryhmien ominaisuuksia, sillä riistatiheiköt sijaitsi-vat usein näissä ryhmissä. Edellä mainittujen sijainnit olivat pääosin tavoitteiden mukai-set. Pinta-alat taas olivat suurimmaksi osaksi riistatiheikköohjeistuksia suuremmat. Peit-teisyydeltään ne olivat pääasiassa melko harvoja tai harvahkoja ja ne sisälsivät yleisim-min vesakkoa 1 000–5 000 kappaletta hehtaarilla. Yleisimmät puulajit riistatiheiköissä tai säästöpuuryhmien alusmetsissä olivat koivu ja kuusi ja vesakon keskipituus oli noin 2–3 metriä. Taimikon lehtipuusekoituksen osuus vaihteli 4–20 %, ja turhaa raivausta esiintyi pääsääntöisesti alle 10 % raivauksista. Opinnäytetyössä käsitellään saatuja tutkimustuloksia tarkemmin ja pohditaan toimien merkitystä riistalle.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin hallitun hoitamattomuuden toteutumista raivaussa-hatöissä Metsähallituksessa. Hallitusta hoitamattomuudesta tarkastellaan riistatiheiköitä ja lehtipuusekoitusta. Tutkimus toteutettiin Nurmeksen metsätiimille vuoden 2015 työkoh-teilta ja työlajeja olivat uudisalueen raivaus ja taimikonhoito. Lisäksi tarkasteltiin eroja Metsähallituksen omien metsureiden ja urakoitsijoiden välillä hallitun hoitamattomuuden osalta.
Tutkimuksessa selvisi myös säästöpuuryhmien ominaisuuksia, sillä riistatiheiköt sijaitsi-vat usein näissä ryhmissä. Edellä mainittujen sijainnit olivat pääosin tavoitteiden mukai-set. Pinta-alat taas olivat suurimmaksi osaksi riistatiheikköohjeistuksia suuremmat. Peit-teisyydeltään ne olivat pääasiassa melko harvoja tai harvahkoja ja ne sisälsivät yleisim-min vesakkoa 1 000–5 000 kappaletta hehtaarilla. Yleisimmät puulajit riistatiheiköissä tai säästöpuuryhmien alusmetsissä olivat koivu ja kuusi ja vesakon keskipituus oli noin 2–3 metriä. Taimikon lehtipuusekoituksen osuus vaihteli 4–20 %, ja turhaa raivausta esiintyi pääsääntöisesti alle 10 % raivauksista. Opinnäytetyössä käsitellään saatuja tutkimustuloksia tarkemmin ja pohditaan toimien merkitystä riistalle.