"Se mitä lapsi kokee, on totta" : Erityisherkän lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Seppälä-Andelin, Piia (2016)
Seppälä-Andelin, Piia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111316108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111316108
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yksittäisten varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten lapsen erityisherkkyys ilmenee varhaiskasvatuksessa sekä miten erityisherkkää lasta tulisi tukea, jotta hänellä olisi turvallinen ja hyvä olo varhaiskasvatus ympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä kasvattajien tietoisuutta erityisherkän lapsen tunnistamiseen, kohtaamiseen ja tukemiseen varhaiskasvatuksessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui erityisherkkyydestä, erityisherkästä lapsesta ja lapsen yksilöllisestä huomioimisesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaineiston hankinta toteutettiin Helsingin kaupungin eri päiväkoti yksiköissä kolmen eri lastentarhanopettajan teemahaastatteluna. Tutkimusaineiston analyysi menetelmänä toimi sisällönanalyysi.
Tutkimusten tulosten mukaan erityisherkillä lapsilla todettiin olevan tunnistettavissa samoja tunnuspiirteitä, mutta lapsen kokeminen ja reagointi asioihin on yksilöllistä. Lapsen erityisherkkyyden todettiin ilmenevän aistiherkkyytenä ja kehon tuntemuksina, voimakkaina tunne kokemuksina, asioiden syvällisenä pohtimisena ja reagointina uusissa tilanteissa ja muutoksissa. Erityisherkän lapsen tukemisessa todettiin vaikuttavan monet tekijät. Tärkeinä tekijöinä todettiin ennakointi, jatkuva arjen struktuuri, positiivinen pedagogiikka, aikuisen sensitiivisyys, yhteistyö vanhempien kanssa sekä muut lapsen arkea tukevat tekijät. Tutkimus antaa kuvaa erityisherkkyydestä ja lapsen yksilöllisestä huomioimisesta. Tutkimus auttaa kasvattajia hahmottamaan paremmin lapsen erityisherkkyyden ilmenemistä ja antaa yleisiä vastauksia siihen, miten erityisherkkää lasta tulisi tukea varhaiskasvatusympäristössä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui erityisherkkyydestä, erityisherkästä lapsesta ja lapsen yksilöllisestä huomioimisesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaineiston hankinta toteutettiin Helsingin kaupungin eri päiväkoti yksiköissä kolmen eri lastentarhanopettajan teemahaastatteluna. Tutkimusaineiston analyysi menetelmänä toimi sisällönanalyysi.
Tutkimusten tulosten mukaan erityisherkillä lapsilla todettiin olevan tunnistettavissa samoja tunnuspiirteitä, mutta lapsen kokeminen ja reagointi asioihin on yksilöllistä. Lapsen erityisherkkyyden todettiin ilmenevän aistiherkkyytenä ja kehon tuntemuksina, voimakkaina tunne kokemuksina, asioiden syvällisenä pohtimisena ja reagointina uusissa tilanteissa ja muutoksissa. Erityisherkän lapsen tukemisessa todettiin vaikuttavan monet tekijät. Tärkeinä tekijöinä todettiin ennakointi, jatkuva arjen struktuuri, positiivinen pedagogiikka, aikuisen sensitiivisyys, yhteistyö vanhempien kanssa sekä muut lapsen arkea tukevat tekijät. Tutkimus antaa kuvaa erityisherkkyydestä ja lapsen yksilöllisestä huomioimisesta. Tutkimus auttaa kasvattajia hahmottamaan paremmin lapsen erityisherkkyyden ilmenemistä ja antaa yleisiä vastauksia siihen, miten erityisherkkää lasta tulisi tukea varhaiskasvatusympäristössä.