METSO-ohjelman välityssopimuksen toimivuus
Hirvonen, Jasminiitta (2016)
Hirvonen, Jasminiitta
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111516197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111516197
Tiivistelmä
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman, METSO 2008–2025, tavoitteena on turvata metsäluonnon monimuotoisuus mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. METSOn avulla pyritään tärkeimpien elinympäristöjen ja rakennepiirteiden säilyttämiseen. Lähtökohtana on metsänomistajien kiinnostus vapaaehtoiseen suojeluun. Yhtenä toteutuskeinona on yhteistyö- eli välityssopimus, jonka ovat allekirjoittaneet lähes kaikki alueelliset metsäorganisaatiot. Sopimuksen tarkoituksena on ohjelman markkinointi metsänomistajille sekä kohteiden välitystyö ELY-keskukselle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia METSO-ohjelman välityssopimuksen toimivuutta eri metsäorganisaatioiden välillä. Työn tarkoituksena oli tuoda esille yhteistyön kehitysmahdollisuuksia. Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteistyötä pidettiin toimivana viranomaistahojen ja organisaatioiden välillä. Kohteiden välitysprosessi on helppo toteuttaa mutta jätetään usein kuitenkin ELY-keskuksen tehtäväksi. Tämän tutkimuksen mukaan metsäasiantuntijan asenne luonnonsuojelua kohtaan vaikuttaa metsänomistajan suojelupäätökseen. Jatkotutkimuksena olisi hyödyllistä selvittää metsäasiantuntijoiden luonnonsuojeluasenteita sekä mahdollisuuksia vaikuttaa niihin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia METSO-ohjelman välityssopimuksen toimivuutta eri metsäorganisaatioiden välillä. Työn tarkoituksena oli tuoda esille yhteistyön kehitysmahdollisuuksia. Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteistyötä pidettiin toimivana viranomaistahojen ja organisaatioiden välillä. Kohteiden välitysprosessi on helppo toteuttaa mutta jätetään usein kuitenkin ELY-keskuksen tehtäväksi. Tämän tutkimuksen mukaan metsäasiantuntijan asenne luonnonsuojelua kohtaan vaikuttaa metsänomistajan suojelupäätökseen. Jatkotutkimuksena olisi hyödyllistä selvittää metsäasiantuntijoiden luonnonsuojeluasenteita sekä mahdollisuuksia vaikuttaa niihin.