Käsihygieniakoulutuksen merkitys hoitotyössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitohenkilökunnan aseptisen toiminnan toteutumista päivittäisessä hoitotyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös selvittää hoitohenkilökunnan tietoja käsihygieniasuosituksista ja käsityksiä suositusten mukaisen käsihygienian toteutumisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hyvästä käsihygieniasta sekä lisätä käsidesinfektion käyttöä jokaisessa hoitoyksikössä. Lisäksi työssä kerättiin tietoa, edistävätkö käsihygieniaan liittyvät interventiot henkilökunnan käsihygienia-aktiivisuutta.

Työn toimeksiantajana oli Lohjan kaupunki. Kohderyhmänä oli Lohjan kaupungin hoitohenkilökunta eri hoitoyksiköistä.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin kvantitatiivisella menetelmillä ja kyselylomakkeella. Opinnäytetyön tekijä esitti Lohjan kaupungin kolmelle eri hoitoyksikölle viisi erilaista käsihygieniaan liittyvää interventiota, joiden tarkoitus oli tuottaa tietoa hyvästä käsihygieniasta. Mukana oli myös verrokkiryhmä, joille ei esitetty käsihygieniaan liittyviä interventioita. Verrokkiryhmään kuului Lohjan kaupungin kolme eri hoitoyksikköä.

Mittarina käytettiin ”Käsihygienian toteutuminen hoitajien tiedot ja käsitykset käsihygieniasuositusten mukaisen käsihygienian toteutumisesta”, jonka on kehittänyt Routamaa (2007) pro graduaan varten. Kyselylomakkeet lähetettiin hoitohenkilökunnalle sähköisesti. Työ analysoitiin SPSS-ohjelman avulla.

Kyselylomakkeiden (N= 51) tulosten perusteella voitiin todeta, että molempien ryhmien hoitohenkilökunnan tiedot ja käsitykset käsihygieniasuositusten mukaisen käsihygienian toteutumisesta ovat hyvät. Molempien hoitohenkilökuntaryhmien suurimpia haasteita käsihygienian toteutumiselle olivat kiire, välinpitämättömyys, tietämättömyys ja käsidesinfektion saatavuus.

Johtopäätöksenä voitiin esittää, että käsihygienia interventioita saaneella ryhmällä oli parempi tietämys hyvästä käsihygieniasta. Mittarin avulla saatiin varmuus, että käsihygieniaan liittyvät interventiot lisäsivät hoitohenkilökunnan käsihygienian tietämystä.

The purpose of this thesis was to study the aseptic practices of nursing staff in their daily work. Furthermore, the purpose of the thesis was also to survey the nursing staff’s knowledge of hand hygiene recommendations and their views on the realisation of recommended hand hygiene. The goal of this thesis was to increase awareness of good hand hygiene and promote the use of hand sanitisers in each care unit. In addition, whether various interventions regarding hand hygiene actually increased nursing staff’s activity in hand hygiene.

The study was commissioned by the City of Lohja. The target group consisted of the nursing staff of various care units in the City of Lohja.

The material for the thesis was collected with quantitative methods and a questionnaire. Furthermore, five different hand hygiene interventions were made in three care units, the goal of which were to increase awareness of good hand hygiene. In addition to the staff of the care units, there was also a control group that received no hand hygiene intervention. The control group consisted of three care units in the City of Lohja.

Developed by Routamaa (2007) for her Master’s thesis, “Käsihygienian toteutuminen – hoitajien tiedot ja käsitykset käsihygieniasuositusten mukaisen käsihygienian toteutumisesta” was used as an indicator. The questionnaires were sent to the staff members electronically. The results were analysed with SPSS software.

Based on the results of the questionnaires (N=51) it can be said that the knowledge and views of both groups on the realisation of recommended hand hygiene were good. The greatest challenges faced by both groups included haste, negligence, ignorance and the availability of hand sanitisers.

To conclude, the group that received hand hygiene interventions had better knowledge of hand hygiene compared to the control group. The indicator proved that hand hygiene interventions increase staff awareness of hand hygiene.