Ihannekuraattori ryhmänohjaajien näkökulmasta : Yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä Porvoon Amistolla

Abstract

Elokuussa 2014 voimaan astunut opiskelijahuoltolaki sääti kuraattoripalvelut pakollisiksi myös toisen asteen opiskelijoille. Laki jakaa opiskeluhuollon yksilölliseksi ja yhteisölliseksi painottaen yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä näkyväksi Porvoon ammattiopiston ryhmänohjaajien toiveet ja odotukset Porvoon kaupungin kuraattoripalveluilta yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä.

Ryhmänohjaajille toteutettiin survey-tyyppinen kysely internetissä. Kysymysten aiheina olivat yhteistyö kuraattorin kanssa, toiveet kuraattoripalveluilta yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä sekä kehitysehdotukset Porvoon ammattioston ja ryhmänohjaajan oman ryhmän yhteisöllisyyden tukemiseksi. Kyselylomakkeessa oli asteikkokysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Vastausta tutkimuskysymykseen etsittiin laadullisilla ja määrällisillä analysointimenetelmillä. Vastanneita ryhmänohjaajia oli 22.

Kyselyn perusteella näyttää siltä, että kuraattorin toimintatavoista ryhmän yhteisöllisyyttä tukevat eniten kuraattorin osallistuminen huoltajatapaamiseen ja konsultointi kuraattorin kanssa. Enemmistö ryhmänohjaajista toivoi yhteistyötä kuraattorin kanssa ja olettavat saavansa kuraattorilta apua vaikeisiin tilanteisiin ryhmässä. Eniten haasteita yhteisöllisen opiskeluhuoltoyön toteutumiselle aiheuttavat kiire, salassapitosäädökset ja eteenpäin saatettujen huolien palaaminen takaisin ryhmänohjaajalle.

Työn tuloksia voi käyttää Porvoon ammattiopiston yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämistyössä sekä yhdessä oppilaitoksen ja Porvoon kaupungin kuraattoripalveluiden henkilökunnan kanssa että erikseen kuraattoreiden ja ryhmänohjaajien tiimeissä. Suuntaa-antavana tuloksia voi hyödyntää myös Askolan ja Loviisan toimipisteillä, joiden ryhmänohjaajat eivät olleet mukana tutkimuksessa mutta jotka kuuluvat samaan organisaatioon. Yksittäinen opiskelija voi hyötyä tutkimuksesta välillisesti opiskellessaan yhä turvallisemmassa ja terveemmässä ryhmässä.

The law of student welfare came into force in August 2014. According to the law also students in upper secondary education are entitled to school social worker´s services also in vocational colleges. The Law divides welfare services for a student into individual and community based welfare and emphasizes community based welfare. The purpose of this thesis was to make Porvoon Ammattiopisto´s team leaders´ wishes and expectatios about the school´s social worker´s services in Porvoo Town within community based student welfare visible.

A survey -type inquiry to the team leaders was carried out through the Internet. The themes of the questions were co-operation with the social worker in school, wishes from school social worker´s services in community based student welfare and suggestions how to develop the sense of community in Porvoon Ammattiopisto and in team leaders´ own group. The questionnaire included scale questions as well as open questions. Answers to the research question were searched by qualitative and quantitative analyzing methods. 22 team leader answered to the inquiry.

According to the results of the inquiry it seems that in school social worker´s ways of working participating in meetings with care-givers of students and team leader´s consulting with school social worker are factors that support most the sense of community in teams. The majority of the team leaders wished co-operation with the school social worker and they expect getting help to difficult situations in their teams. The biggest challenges in implementing community based student welfare services are rush in work, confidentiality regulations and the fact that forward passed worries tend to return to the team leader.

The results of the research can be used in developing community based student welfare social work in Porvoon Ammattiopisto and in co-operation with the vocational colleges and the staff of the school social worker services in Porvoo town as well as separately in the teams of school social workers services and team leaders. The results can also be used as directional in the vocational colleges of Askola and Loviisa from which the team leaders didn´t take part in this research but the colleges belong to the same organisation. An individual student can exploit the research indirectly by being able to study in more safe and healthier team.