Kriisikeskuskäyntien merkitys asiakkaiden näkökulmasta
Hirvonen, Karita; Kettunen, Pinja (2016)
Hirvonen, Karita
Kettunen, Pinja
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111216083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111216083
Tiivistelmä
Kriisit ovat luonnollinen osa ihmisen elämänkulkua. Tällöin aikaisemmat ratkaisukeinot eivät enää riitä ja elämän tasapaino voi järkkyä. Omat voimavarat eivät välttämättä riitä kriisistä selviytymiseen, jolloin ammattiavusta voi olla hyötyä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kriisikeskuskäyntien merkitystä asiakkaiden näkökulmasta käyntien aikana sekä neljästä kuuteen kuukautta käyntien jälkeen. Lisäksi asiakkailta selvitettiin, mitkä ovat kriisiavun toimivia ominaisuuksia. Tutkimus oli laadullinen ja se toteutettiin teemahaastatteluna puhelimitse. Tutkimukseen osallistui viisi Pohjois-Karjalan kriisikeskuksen asiakasta. Aineiston analyysissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että asiakkaiden kokemuksissa korostui kohdatuksi tuleminen. Asiakkaat kokivat käyntien muuttaneen heidän ajatuksiaan ja tunteitaan psyykkisestä kriisistä. Käynnit myös myötävaikuttivat arjen normalisoitumiseen ja edesauttoivat kriisistä selviytymistä. Kriisiavun toimiviksi ominaisuuksiksi nousi esille avun oikea-aikaisuus, asiantuntijuus sekä ulkopuolisen näkökulma tilanteeseen. Kriisikeskus koettiin matalan kynnyksen paikkana, josta oli helppo hakea apua.
Pohjois-Karjalan kriisikeskus voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia oman toimintansa suunnittelussa ja toteutuksessa. Jatkossa voisi tutkia, hakeutuvatko kriisikeskuksen asiakkaat myöhemmin muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin saman kriisin vuoksi. Olisi myös hyödyllistä kartoittaa asiakkaiden kehittämisideoita kriisikeskustoiminnasta ja -käynneistä.
Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että asiakkaiden kokemuksissa korostui kohdatuksi tuleminen. Asiakkaat kokivat käyntien muuttaneen heidän ajatuksiaan ja tunteitaan psyykkisestä kriisistä. Käynnit myös myötävaikuttivat arjen normalisoitumiseen ja edesauttoivat kriisistä selviytymistä. Kriisiavun toimiviksi ominaisuuksiksi nousi esille avun oikea-aikaisuus, asiantuntijuus sekä ulkopuolisen näkökulma tilanteeseen. Kriisikeskus koettiin matalan kynnyksen paikkana, josta oli helppo hakea apua.
Pohjois-Karjalan kriisikeskus voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia oman toimintansa suunnittelussa ja toteutuksessa. Jatkossa voisi tutkia, hakeutuvatko kriisikeskuksen asiakkaat myöhemmin muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin saman kriisin vuoksi. Olisi myös hyödyllistä kartoittaa asiakkaiden kehittämisideoita kriisikeskustoiminnasta ja -käynneistä.