Eroselviytyjä : sähköinen omahoito apuna erokriisissä
Nevanlinna, Anna Sofia; Uusitalo, Karla (2016)
Nevanlinna, Anna Sofia
Uusitalo, Karla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112016574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112016574
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli edistää kansanterveyttä kehittämällä sähköistä omahoitoa toiminnallisen tutkimuksen keinoin. Aihepiiri valittiin liittyen ajankohtaisiin ilmiöihin, joita ovat itsensä hoitaminen, eroaminen ja terveydenhuollon sähköistyminen. Näiden pohjalta luotiin viisi kehittämiskysymystä.
Vastauksia kysymyksiin etsittiin toteuttamalla innovatiivinen projekti, jossa suunniteltiin idea ja sisältö Eroselviytyjä-mobiilisovellukseen, joka toimii lisäapuna akuutissa erokriisissä oleville vanhemmille. Työelämäkumppaniksi valittiin Ensi- ja turvakotienliiton Neuvokeskus, joka on jatkuvasti kehittänyt lasten vanhemmille suunnattuja eropalvelujaan. Opinnäytetyön tarkoitukseksi muodostuikin yhdistää työelämäkumppanin asiantuntijaosaamista hoitotieteellisen tutkimustiedon ja osaamisen kanssa innovatiivisessa kehittämistyössä.
Mobiilisovelluksen sisältöä kehitettäessä asiantuntijoilta ja asiakkailta saatu käytännön tieto oli keskeisessä roolissa. Valtava määrä tietoa tiivistettiin erokriisissä olevalle ymmärrettävään muotoon sekä muutosprosessia tukevaksi. Kehitettyyn materiaalin sisällytettiin sosiodynaamisen ohjauksen, transteoreettisen muutosvaihemallin, virtuaaliohjauksen sekä potilaslähtöisyyden menetelmiä. Pystyvyyskokemuksen vahvistamista ja kannustavaa ohjausotetta sekä tunneterveyden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille korostettiin.
Toiminallisen tutkimuksen tulokset osoittivat sähköisen omahoidollisen materiaalin voivan toimia terveyden edistämisen välineenä, koska terveyttä pystytään lähestymään niin konkretian kuin teoriankin avulla. Perheen tunneterveyteen voidaan vaikuttaa edistämällä yksilön hyvinvointia erokriisissä. Potilaslähtöisyys ja toimiva ohjaus voidaan huomioida rajaamalla kohdejoukkoa ja pitämällä yksittäinen käyttäjä kehittämistyön keskiössä eli tarkastelemalla ilmiöitä ja menetelmiä hyödynsaajan näkökulmasta. Sähköinen ohjaus toteutettiin kirjallisen ohjauksen periaatteet huomioiden.
Opiskelijoiden ja työelämäkumppanin näkökulmasta Eroselviytyjä-sovelluksen sisällön kehittäminen onnistui hyvin. Jatkoehdotuksina nähdään, että Eroselviytyjä-sovelluksesta voidaan kehittää lapsille ja nuorille omat versiot. Hoitotyön kehittämisen kannalta hoitosuhteeseen sitoutumisen lisätutkiminen ja sähköisen ohjauksen kehittäminen edelleen peli-muotoon on tarpeen. Lisäksi jatkossa kannustavaa omahoidollista palvelua voidaan myös laajentaa avuksi muihin kriiseihin ja elämänmuutoksiin.
Vastauksia kysymyksiin etsittiin toteuttamalla innovatiivinen projekti, jossa suunniteltiin idea ja sisältö Eroselviytyjä-mobiilisovellukseen, joka toimii lisäapuna akuutissa erokriisissä oleville vanhemmille. Työelämäkumppaniksi valittiin Ensi- ja turvakotienliiton Neuvokeskus, joka on jatkuvasti kehittänyt lasten vanhemmille suunnattuja eropalvelujaan. Opinnäytetyön tarkoitukseksi muodostuikin yhdistää työelämäkumppanin asiantuntijaosaamista hoitotieteellisen tutkimustiedon ja osaamisen kanssa innovatiivisessa kehittämistyössä.
Mobiilisovelluksen sisältöä kehitettäessä asiantuntijoilta ja asiakkailta saatu käytännön tieto oli keskeisessä roolissa. Valtava määrä tietoa tiivistettiin erokriisissä olevalle ymmärrettävään muotoon sekä muutosprosessia tukevaksi. Kehitettyyn materiaalin sisällytettiin sosiodynaamisen ohjauksen, transteoreettisen muutosvaihemallin, virtuaaliohjauksen sekä potilaslähtöisyyden menetelmiä. Pystyvyyskokemuksen vahvistamista ja kannustavaa ohjausotetta sekä tunneterveyden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille korostettiin.
Toiminallisen tutkimuksen tulokset osoittivat sähköisen omahoidollisen materiaalin voivan toimia terveyden edistämisen välineenä, koska terveyttä pystytään lähestymään niin konkretian kuin teoriankin avulla. Perheen tunneterveyteen voidaan vaikuttaa edistämällä yksilön hyvinvointia erokriisissä. Potilaslähtöisyys ja toimiva ohjaus voidaan huomioida rajaamalla kohdejoukkoa ja pitämällä yksittäinen käyttäjä kehittämistyön keskiössä eli tarkastelemalla ilmiöitä ja menetelmiä hyödynsaajan näkökulmasta. Sähköinen ohjaus toteutettiin kirjallisen ohjauksen periaatteet huomioiden.
Opiskelijoiden ja työelämäkumppanin näkökulmasta Eroselviytyjä-sovelluksen sisällön kehittäminen onnistui hyvin. Jatkoehdotuksina nähdään, että Eroselviytyjä-sovelluksesta voidaan kehittää lapsille ja nuorille omat versiot. Hoitotyön kehittämisen kannalta hoitosuhteeseen sitoutumisen lisätutkiminen ja sähköisen ohjauksen kehittäminen edelleen peli-muotoon on tarpeen. Lisäksi jatkossa kannustavaa omahoidollista palvelua voidaan myös laajentaa avuksi muihin kriiseihin ja elämänmuutoksiin.