A niin kuin aloitteet

Abstract

Tämä opinnäytetyö on raportti vaikeasti kehitysvammaisille oppilaille suunnatun tarinatunnin suunnittelusta sekä suunnitelman toteutuksesta syntyneistä kokemuksista. Työskentelyn tarkoituksena oli löytää uudenlainen tapa tukea vaikeasti kehitysvammaisen oppilaan vuorovaikutusaloitteita. Tarinatunnin suunnittelun pohjana oli varhaisella kehitystasolla olevan ihmisen vuorovaikutustaitoja koskeva teoriatieto. Tämän lisäksi tunnin suunnittelua on tukenut myös draamakasvatusta koskeva teoriatieto sekä tiedot ja kokemukset kehitysvammaisten kanssa toteutetusta draamakasvatuksesta. Työskentelyä varten koottiin työryhmä erään koulun vapaaehtoisista. Ryhmään kuului neljä vaikeasti kehitysvammaista oppilasta ja neljä työntekijää. Toiminnallisia kokoontumisia oli yhteensä viisi. Työskentelyn arviointia varten työntekijät täyttivät palautelomakkeen neljänä kokoontumiskertana. Myös koko työskentelystä pyydettiin palaute palautelomakkeella. Kaksi tunneista videoitiin. Myös oppilailta pyydettiin palaute tuntien jälkeen. Työryhmän jäsenet kokivat työskentelyn mahdollistaneen sekä oppilaiden vuorovaikutusaloitteiden teon että työntekijän vuorovaikutuskumppanina olemisen harjoittelun. Työryhmä halusi jatkaa tarinatuntityöskentelyä opinnäytetyöprosessin jälkeenkin. Jatkotyöskentelyä varten laadittiin oma suunnitelma. Konkreettisena tuotoksena työskentelystä syntyi tarinatunnin suunnitelma. Kaikki tunnilla käytetty materiaalit sekä suunnitelma jäivät koulun käyttöön.

This thesis is a report about the planning and realization of a story lesson. The story lesson has been planned for seriously mentally handicapped pupils. The purpose of the story lesson was to find a new way to support the interactive initiatives of the pupils. The basis for planning the story lesson was knowledge about interaction. Knowledge and experiences about how dramapedagogics have been utilized in work with the mentally handicapped have also supported the planning of this lesson. To carry out the plan of the story lesson a working group was formed among volunteers from a special school. There were four pupils and four workers in the group. The group had five meetings altogether. During four meetings the workers filled in a form to evaluate the work of the story lessons. After the meetings the workers filled in a form containing questions about the whole working process. Two of the meetings were recorded on a video. Pupils also had a possibility to give feedback by speech devices. All the members of the working group thought that the story lesson made pupils' initiative possible. They also thought that the story lesson offered the worker a possibility to practise one's own skills to be a partner for a seriously mentally handicapped person in interaction situations. The group wanted to continue story lessons. A new plan was drawn up for further working. The concrete output of this thesis was the plan of a story lesson. All the material used during the lessons or what was got for the lessons was left at school.