Palkitsemisjärjestelmät osana henkilöstön motivointia : case: Henkilöstöpalvelualan yritys
Nurmi, Noora (2016)
Nurmi, Noora
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817926
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia palkitsemisen vaikutusta motivaatioon. Tarkoituksena oli tutkia mitä palkitsemisen keinoja opinnäytetyön toimeksiantajan, henkilöstöpalvelualalla toimivan Yritys X:n, oma henkilöstö pitää motivoivimpina. Tarkoituksena oli tutkimustulosten pohjalta kehittää toimeksiantajan vanhaa palkitsemisjärjestelmää sekä ehdottaa toimeksiantajalle myös kokonaan uusia palkitsemisen keinoja.
Opinnäytetyön teoriaperustassa käsiteltiin palkitsemista sekä palkitsemisjärjestelmiä ja niiden tavoitteita. Lisäksi teoriaperustassa esiteltiin erilaisia palkitsemisen keinoja ja tarkasteltiin myös oikeudenmukaista ja strategista palkitsemista, työehtosopimusten roolia sekä palkitsemisjärjestelmien mittareita, tunnuslukuja ja määräytymisperusteita. Teoriaperustassa käsiteltiin lisäksi henkilöstön motivointia sekä palkitsemisen vaikutusta henkilöstön motivaatioon ja työsuoritukseen.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka toteutettiin sähköisen e-lomakkeen avulla. Kysely lähetettiin 54 henkilölle ja vastauksia saatiin 31. Vastausprosentti oli 57,4. Tulosten mukaan aineettomat palkitsemisen keinot koettiin eniten motivoivina. Eniten motivoivana koettiin mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, työtovereilta saatava arvostus, työpaikalla vallitseva yhteishenki sekä työpaikalla vallitseva työkulttuuri. Vähiten motivoivana koettiin yrityksen sisällä järjestettävät kilpailut. Kaikki vastaajat kokivat kyselyssä esille nostetut palkitsemisen keinot keskimäärin motivoivina, mutta vastauksissa oli havaittavissa myös merkittävää hajontaa ja joidenkin tekijöiden merkitys motivaatioon koettiin ristiriitaisena. Eniten motivoivien tekijöiden kohdalla hajonta oli pientä.
Kehittämisehdotuksina toimeksiantajalle esitettiin yhtenäisempiä palkitsemiskäytäntöjä. Käytännön esimerkkinä ehdotettiin koko henkilöstön palkitsemista hyvästä tuloksesta vaihtoehtoisilla tavoilla. Tämän lisäksi toimeksiantajalle ehdotettiin myös työntekijöiden palkitsemista virikeseteleillä. Toimeksiantajalle ehdotettiin myös palkitsemismallia, jossa tavallista paremmin työstään suoriutunut työntekijä voidaan huomioida esimiestason lisäksi myös työntekijätasolla. Lisäksi toimeksiantajalle ehdotettiin myös uudenlaisena koulutusmallina mentorointiohjelmaa. Kehittämisehdotuksissa huomioitiin vastaajia eniten motivoivat tekijät, mutta myös vähiten motivoivien keinojen huomioiminen koettiin tärkeäksi, jotta palkitsemisjärjestelmä olisi jatkossa reilu ja tasapuolinen, mutta myös kannustava ja oikeita asioita mittaava.
Opinnäytetyön teoriaperustassa käsiteltiin palkitsemista sekä palkitsemisjärjestelmiä ja niiden tavoitteita. Lisäksi teoriaperustassa esiteltiin erilaisia palkitsemisen keinoja ja tarkasteltiin myös oikeudenmukaista ja strategista palkitsemista, työehtosopimusten roolia sekä palkitsemisjärjestelmien mittareita, tunnuslukuja ja määräytymisperusteita. Teoriaperustassa käsiteltiin lisäksi henkilöstön motivointia sekä palkitsemisen vaikutusta henkilöstön motivaatioon ja työsuoritukseen.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka toteutettiin sähköisen e-lomakkeen avulla. Kysely lähetettiin 54 henkilölle ja vastauksia saatiin 31. Vastausprosentti oli 57,4. Tulosten mukaan aineettomat palkitsemisen keinot koettiin eniten motivoivina. Eniten motivoivana koettiin mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, työtovereilta saatava arvostus, työpaikalla vallitseva yhteishenki sekä työpaikalla vallitseva työkulttuuri. Vähiten motivoivana koettiin yrityksen sisällä järjestettävät kilpailut. Kaikki vastaajat kokivat kyselyssä esille nostetut palkitsemisen keinot keskimäärin motivoivina, mutta vastauksissa oli havaittavissa myös merkittävää hajontaa ja joidenkin tekijöiden merkitys motivaatioon koettiin ristiriitaisena. Eniten motivoivien tekijöiden kohdalla hajonta oli pientä.
Kehittämisehdotuksina toimeksiantajalle esitettiin yhtenäisempiä palkitsemiskäytäntöjä. Käytännön esimerkkinä ehdotettiin koko henkilöstön palkitsemista hyvästä tuloksesta vaihtoehtoisilla tavoilla. Tämän lisäksi toimeksiantajalle ehdotettiin myös työntekijöiden palkitsemista virikeseteleillä. Toimeksiantajalle ehdotettiin myös palkitsemismallia, jossa tavallista paremmin työstään suoriutunut työntekijä voidaan huomioida esimiestason lisäksi myös työntekijätasolla. Lisäksi toimeksiantajalle ehdotettiin myös uudenlaisena koulutusmallina mentorointiohjelmaa. Kehittämisehdotuksissa huomioitiin vastaajia eniten motivoivat tekijät, mutta myös vähiten motivoivien keinojen huomioiminen koettiin tärkeäksi, jotta palkitsemisjärjestelmä olisi jatkossa reilu ja tasapuolinen, mutta myös kannustava ja oikeita asioita mittaava.