Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen päätöksenteon tukena
Mikkonen, Eija (2016)
Mikkonen, Eija
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918248
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntämistä johtamisen tukena sekä laatia Palkeiden kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan kuvaus ja määritellä alustava tietoarkkitehtuuri. Työssä pyrittiin konkretisoimaan kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä Palkeiden strategiatavoitteiden toteuttamista sekä suunnittelemaan tietoarkkitehtuurin tavoitetila tukemaan tietojohtamista.
Lähestymistavaksi valittiin toimintatutkimus, joka toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen osallistavia menetelmiä. Kehittämistyössä hyödynnettiin kokonaisarkkitehtuurin menetelmiin ja soveltamiseen liittyvää tutkimuksia ja kirjallisuutta. Lähdeaineistossa keskityttiin aihealueeltaan erityisesti kokonaisarkkitehtuurin rooliin päätöksenteon tukena, toiminnan kehittäjänä sekä strategian toteuttajana.
Kokonaisarkkitehtuurin nykytilaa analysoitiin tunnistaen kehittämistoimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi. Työskentelyssä löydettiin uusi menetelmä, jolla voidaan tunnistaa strategian toteuttamisen edellyttämät kehittämiskohteet organisaation kyvykkyyksille sekä henkilöstön osaamiselle. Tietoarkkitehtuurin määrittely kohdistui tiedon elinkaaren hallinnan ja tiedon hallinnan prosessin sekä päätietoryhmien ja tietovarantojen kuvaamiseen.
Kehittämistyön aikana on tullut hyvin esille, miten Palkeiden ymmärrys kokonaisarkkitehtuurin merkityksestä päätöksenteon välineenä on lisääntynyt, ja tulokset ovat havainnollistaneet kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelun merkitystä strategian toteuttamisessa. Ehkäpä tulevaisuudessa kokonaisarkkitehtuurimenetelmää tullaan käyttämään jo strategian muodostamisen vaiheessa, mikä mahdollistaa skenaarioiden ja kyvykkyyksien tunnistamisen ennalta sekä tiedonhallinnan prosessin tuotosten hyödyntämisen tiedolla johtamiseen.
Lähestymistavaksi valittiin toimintatutkimus, joka toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen osallistavia menetelmiä. Kehittämistyössä hyödynnettiin kokonaisarkkitehtuurin menetelmiin ja soveltamiseen liittyvää tutkimuksia ja kirjallisuutta. Lähdeaineistossa keskityttiin aihealueeltaan erityisesti kokonaisarkkitehtuurin rooliin päätöksenteon tukena, toiminnan kehittäjänä sekä strategian toteuttajana.
Kokonaisarkkitehtuurin nykytilaa analysoitiin tunnistaen kehittämistoimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi. Työskentelyssä löydettiin uusi menetelmä, jolla voidaan tunnistaa strategian toteuttamisen edellyttämät kehittämiskohteet organisaation kyvykkyyksille sekä henkilöstön osaamiselle. Tietoarkkitehtuurin määrittely kohdistui tiedon elinkaaren hallinnan ja tiedon hallinnan prosessin sekä päätietoryhmien ja tietovarantojen kuvaamiseen.
Kehittämistyön aikana on tullut hyvin esille, miten Palkeiden ymmärrys kokonaisarkkitehtuurin merkityksestä päätöksenteon välineenä on lisääntynyt, ja tulokset ovat havainnollistaneet kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelun merkitystä strategian toteuttamisessa. Ehkäpä tulevaisuudessa kokonaisarkkitehtuurimenetelmää tullaan käyttämään jo strategian muodostamisen vaiheessa, mikä mahdollistaa skenaarioiden ja kyvykkyyksien tunnistamisen ennalta sekä tiedonhallinnan prosessin tuotosten hyödyntämisen tiedolla johtamiseen.