Asumiseen liittyvät hajun, melun ja valon aiheuttamat naapuririidat kiinteistöissä
Virtanen, Jenna (2016)
Virtanen, Jenna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918154
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe on asumiseen liittyvät hajun, melun ja valon aiheuttamat naapuririidat kiinteistöissä. Työn tavoitteena on selventää naapuruussuhteita ja niiden välisiä riitoja. Tavoitteena on selvittää, minkälainen haju, melu tai valo on aiheuttanut naapuririitoja. Lisäksi selvitetään, minkälaisia toimia tämän kaltaisissa naapuririidoissa on osapuolten välillä tehty sekä minkälaisia ratkaisuja tuomioistuimissa on annettu tällaisissa riitatilanteissa.
Opinnäytetyössä on käytetty lähteinä aiheeseen liittyviä aiempia hankkeita ja tutkimuksia, oikeuskirjallisuutta, ajankohtaisia artikkeleita, käräjäoikeuden ratkaisuja, korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä sekä haastatteluista saatua tietoa. Dokumentteja tarkasteltiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen, ja haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna sähköpostihaastatteluna. Opinnäytetyössä on tutkittu neljää käräjäoikeuden ratkaisua sekä kuutta korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä, jotka liittyivät naapuruussuhdelain mukaiseen vahingonkorvaukseen. Haastattelut toteutettiin kahdelle henkilölle.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hajun, melun ja valon takia aiheutuneita naapuririitoja on Suomessa varsin vähän. Yleisin riidan aiheuttaja näistä on melu. Käräjäoikeuden ratkaisuista yksi neljästä ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä neljä kuudesta käsitteli meluhaitan takia syntynyttä naapuririitaa. Haastateltavat kokivat myös melun todennäköisimmäksi naapuririidan aiheuttajaksi. Yleisesti naapuririitoja tutkitaan kuitenkin varsin paljon niiden yleistymisen vuoksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että normaaliin elämiseen liittyvät hajut, melut ja valot aiheuttavat naapuririitoja. Lisäksi riitatilanteita syntyy yritystoiminnan kautta syntyneistä haitoista. Osapuolten välisiin toimiin riitatilanteissa ei löydetty tyhjentävää vastausta. Harvoin hajun, melun ja valon takia aiheutuneet riitatilanteet ovat kuitenkaan edenneet tuomioistuimeen saakka.
Opinnäytetyössä on käytetty lähteinä aiheeseen liittyviä aiempia hankkeita ja tutkimuksia, oikeuskirjallisuutta, ajankohtaisia artikkeleita, käräjäoikeuden ratkaisuja, korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä sekä haastatteluista saatua tietoa. Dokumentteja tarkasteltiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen, ja haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna sähköpostihaastatteluna. Opinnäytetyössä on tutkittu neljää käräjäoikeuden ratkaisua sekä kuutta korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä, jotka liittyivät naapuruussuhdelain mukaiseen vahingonkorvaukseen. Haastattelut toteutettiin kahdelle henkilölle.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hajun, melun ja valon takia aiheutuneita naapuririitoja on Suomessa varsin vähän. Yleisin riidan aiheuttaja näistä on melu. Käräjäoikeuden ratkaisuista yksi neljästä ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä neljä kuudesta käsitteli meluhaitan takia syntynyttä naapuririitaa. Haastateltavat kokivat myös melun todennäköisimmäksi naapuririidan aiheuttajaksi. Yleisesti naapuririitoja tutkitaan kuitenkin varsin paljon niiden yleistymisen vuoksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että normaaliin elämiseen liittyvät hajut, melut ja valot aiheuttavat naapuririitoja. Lisäksi riitatilanteita syntyy yritystoiminnan kautta syntyneistä haitoista. Osapuolten välisiin toimiin riitatilanteissa ei löydetty tyhjentävää vastausta. Harvoin hajun, melun ja valon takia aiheutuneet riitatilanteet ovat kuitenkaan edenneet tuomioistuimeen saakka.