Nuorten kokemuksia matalan kynnyksen liikuntatoiminnasta
Ahonen, Ville; Tolin, Arttu (2016)
Ahonen, Ville
Tolin, Arttu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918203
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemuksia matalan kynnyksen liikuntatoiminnasta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä 09 Helsinki Human Rights –säätiön kanssa. Säätiö toimii eri puolilla Helsinkiä ja se järjestää liikunnallisia aamu- ja iltapäiväkerhoja 7-16-vuotiaille. Toiminta ei ole kohdennettu pelkästään maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, mutta toimintaa järjestetään Helsingissä alueilla, missä asuu paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää nuorta puoliksi strukturoidulla teemahaastattelulla, joko pareittain tai ryhmässä. Haastattelut toteutettiin vuoden 2016 loppukesästä ja alkusyksystä. Haastatteluihin osallistui sekä tyttöjä että poikia, jotka ovat osallistuneet säätiön toimintaan useamman vuoden ajan. Kaikki nuoret olivat Suomessa syntyneitä ja ainakin toinen heidän vanhemmistaan oli maahanmuuttaja. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti toiminnan sosiaaliset ulottuvuudet sekä nuorten liikuntasuhde. Aineiston analyysimenetelmänä käytimme sisällönanalyysia. Haastatteluista saamaamme aineistoa vertasimme aiempaan tutkimukseen sekä toisen vastaavanlaista toimintaa tuottavan säätiön keräämiin tuloksiin.
Tutkimustulokset osoittivat, että matalan kynnyksen liikuntatoiminnalla on ollut tärkeä rooli nuorten elämässä. He ovat toiminnan myötä oppineet sosiaalisia taitoja ja löytäneet oman yhteisön, johon he tuntevat vahvasti kuuluvansa. Toiminta on osaltaan korvannut seurajoukkueharrastamista ainakin niiden nuorten kohdalla, jotka eivät harrastaneet liikuntaa missään urheiluseurassa. Toiminta on myös innostanut nuoria ja he ovat löytäneet sen kautta itselleen uusia liikuntalajeja. Toiminta on ollut tärkeä osa nuorten vapaa-aikaa. Osallistuminen on mahdollistanut uusien kavereiden saamista sekä rohkaissut lapsia tuomaan äänensä kuuluviin.
Liikunta oli selvästi tärkeää haastattelemillemme nuorille. Säätiön tuottamat kerhot olivat myös nuorten ainoat kokemukset vastaavanlaisesta toiminnasta. Nuoret kokivat, että matalan kynnyksen toiminta on tärkeää, jotta kaikki liikunnasta kiinnostuneet voisivat osallistua. Toiminnassa on nuorten haastatteluiden perusteella löydettävissä elementtejä, jotka on koettu myönteistä kehitystä tukeviksi. Toiminnassa nuoret kokivat tulleensa kuulluksi sekä voivansa vaikuttaa toiminnan sisältöön.
Tutkimus herätti myös kysymyksiä maahanmuuttajataustaisten tyttöjen mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa. Liikuntasuhde oli selvästi vahva, mutta lukioikäiseksi tullessa liikkumisen ja harrastamisen jatkaminen tuntui heistä epävarmemmalta, verrattuna haastateltuihin poikiin. Erittäin tärkeää toiminnan voi sanoa olleen juuri tytöille, joille harrastaminen urheiluseurassa oli harvinaisempaa.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää nuorta puoliksi strukturoidulla teemahaastattelulla, joko pareittain tai ryhmässä. Haastattelut toteutettiin vuoden 2016 loppukesästä ja alkusyksystä. Haastatteluihin osallistui sekä tyttöjä että poikia, jotka ovat osallistuneet säätiön toimintaan useamman vuoden ajan. Kaikki nuoret olivat Suomessa syntyneitä ja ainakin toinen heidän vanhemmistaan oli maahanmuuttaja. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti toiminnan sosiaaliset ulottuvuudet sekä nuorten liikuntasuhde. Aineiston analyysimenetelmänä käytimme sisällönanalyysia. Haastatteluista saamaamme aineistoa vertasimme aiempaan tutkimukseen sekä toisen vastaavanlaista toimintaa tuottavan säätiön keräämiin tuloksiin.
Tutkimustulokset osoittivat, että matalan kynnyksen liikuntatoiminnalla on ollut tärkeä rooli nuorten elämässä. He ovat toiminnan myötä oppineet sosiaalisia taitoja ja löytäneet oman yhteisön, johon he tuntevat vahvasti kuuluvansa. Toiminta on osaltaan korvannut seurajoukkueharrastamista ainakin niiden nuorten kohdalla, jotka eivät harrastaneet liikuntaa missään urheiluseurassa. Toiminta on myös innostanut nuoria ja he ovat löytäneet sen kautta itselleen uusia liikuntalajeja. Toiminta on ollut tärkeä osa nuorten vapaa-aikaa. Osallistuminen on mahdollistanut uusien kavereiden saamista sekä rohkaissut lapsia tuomaan äänensä kuuluviin.
Liikunta oli selvästi tärkeää haastattelemillemme nuorille. Säätiön tuottamat kerhot olivat myös nuorten ainoat kokemukset vastaavanlaisesta toiminnasta. Nuoret kokivat, että matalan kynnyksen toiminta on tärkeää, jotta kaikki liikunnasta kiinnostuneet voisivat osallistua. Toiminnassa on nuorten haastatteluiden perusteella löydettävissä elementtejä, jotka on koettu myönteistä kehitystä tukeviksi. Toiminnassa nuoret kokivat tulleensa kuulluksi sekä voivansa vaikuttaa toiminnan sisältöön.
Tutkimus herätti myös kysymyksiä maahanmuuttajataustaisten tyttöjen mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa. Liikuntasuhde oli selvästi vahva, mutta lukioikäiseksi tullessa liikkumisen ja harrastamisen jatkaminen tuntui heistä epävarmemmalta, verrattuna haastateltuihin poikiin. Erittäin tärkeää toiminnan voi sanoa olleen juuri tytöille, joille harrastaminen urheiluseurassa oli harvinaisempaa.