Peiliterapia osana aivohalvauspotilaan yläraajan kuntoutusta – Peiliterapiaopas

Abstract

Aivoverenkiertohäiriö on kolmanneksi kallein tauti Suomessa. Aivoinfarktin vuoksi menetetään eniten laatupainotteisia elinvuosia muihin sairauksiin verrattuna. Yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan yli viidesosa Suomen väestöstä vuoteen 2030 mennessä. Ikääntymisen ollessa aivoverenkiertohäiriöiden tärkein riskitekijä aivohalvauksien lukumäärän voidaan olettaa kasvavan huomattavasti.

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää malli peiliterapian toteutuksesta osana aivohalvauspotilaan yläraajan kuntoutusta sekä lisätä tietämystä peiliterapiasta. Tavoitteena oli tuottaa teoriatietoon perustuva peiliterapiaopas haastattelututkimuksella kartoitettuun tarpeeseen perustuen. Opinnäytetyön tuotos on tehty yhteistyössä toimeksiantajan kanssa.

Opinnäytetyöprosessiin kuului tietoperustan kokoaminen ja haastattelututkimuksen tekeminen Joensuun ja sen yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollon fysioterapeuteille. Näiden pohjalta kehitimme ja tuotimme opinnäytetyön osana syntyneen peiliterapiaoppaan. Opas soveltuu aivohalvauspotilaille, joiden yläraajan toimintakyky on heikentynyt. Sen käyttöä voi soveltaa myös eri yläraajojen kiputiloista kärsivien potilaiden kuntoutuksessa.

Jatkossa oppaan soveltuvuutta aivohalvauspotilaiden kuntoutuksen osana voisi kokeilla tapaustutkimuksen keinoin. Oppaan käytettävyyttä voitaisiin myös arvioida haastattelemalla ammattilaisia. Jatkotutkimusideat ovat soveltuvia myöhempien opinnäytetöiden aiheiksi.

A stroke is the third most expensive medical condition in Finland. When compared with other medical conditions, the stroke causes the most loss of quality-focused years of life. It is estimated that a fifth of the Finnish population will be over 65 years of age before the year 2030. Because aging is the largest risk factor for a stroke, it is predicted that the prevalence of strokes will increase over the next few years.

The purpose of this practice-based thesis was to develop an implementation model of mirror therapy as a part of post-stroke upper extremity rehabilitation, and increase the overall knowledge of mirror therapy. The aim was to produce an evidence-based information leaflet on mirror therapy. The demand for this mirror therapy related information leaflet was concluded by the results of the survey. The information leaflet was produced in co-operation with the client.

The implementation of the thesis consisted of both a theoretical framework and a quantitative study. Data for this research was gathered from Joensuu region physiotherapists using a questionnaire. As a result of this thesis, a mirror therapy information leaflet was created and it is suitable for use in stroke patients with limited upper extremity function. It can also be used in patients with upper extremity pain.

The suitability of the leaflet in post-stroke rehabilitation could be tested by means of a case study. The usability of the leaflet could be evaluated by interviewing healthcare professionals. The aforementioned ideas are well-suited subjects for later studies.