Konkurssiperinnän tehokkuus : case: Tehoperintä Oy:n konkurssitilasto
Latva-Hirvelä, Jenna (2016)
Latva-Hirvelä, Jenna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519147
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee Tehoperintä Oy:n harjoittaman konkurssiperinnän tehokkuutta ja konkurssiperinnän vaikutusta velallisen maksukäyttäytymiseen. Konkurssiperinnän tarkoituksena on saada velalliselta maksusuoritus pelkän konkurssiuhkaisen maksukehotuksen avulla ilman konkurssiin asettamista. Konkurssiin asetetaan viime kädessä, ellei maksusuoritusta muutoin saada. Tehoperintä Oy on yksi harvoista perintätoimistoista, joka harjoittaa konkurssiperintää ja saattaa konkurssiperinnän loppuun asti.
Opinnäytetyön teoreettisessa tietoperustassa käsitellään perinnän tarkoitusta, joka kattaa voimassa olevan perintälain säännökset sekä selvittää mitä hyvä perintätapa – käsitteenä tarkoittaa. Teoriaosuudessa käsitellään myös erilaisia perintätapoja ja niihin kuuluvia menetelmiä. Työn teoreettinen osuus syventyy konkurssiperintään ja sen oikeusvaikutuksiin. Opinnäytetyön lähteinä on käytetty ajantasaista lainsäädäntöä, kirjallisia lähteitä, sähköisiä julkaisuja sekä lainvalmistelun esitöitä.
Opinnäytetyössä käytettiin hyväksi Tehoperintä Oy:n asiakasrekisteriä, josta kerättiin tiedot vuonna 2014 ja 2015 konkurssiin haetuista yrityksistä, joissa Tehoperintä Oy on toiminut hakijavelkojana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka monelta velalliselta maksusuoritus on saatu pelkän konkurssiuhan avulla, kuinka moni velallisista on maksanut velkansa saadessaan käräjäoikeudelta tiedon vireille tulleesta konkurssihakemuksesta, kuinka moni on maksanut saatavan konkurssiin asettamisen jälkeen ja kuinka moni on lopulta jouduttu asettamaan konkurssiin. Konkurssitilaston tulokset esitettiin erilaisin kaavioin.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että konkurssiperintä on ollut vuonna 2014 tehokkaampaa kuin vuonna 2015. Tuloksista selviää, että vuonna 2014 yhteensä 58 (53,21 %) velallista maksoivat velkansa jossakin konkurssiperinnän vaiheessa ja loput 51 (46,79 %) velallista asetettiin konkurssiin. Vastaavasti vuonna 2015 yhteensä 36 (50,70 %) velallista maksoivat velkansa ja 35 (49,30 %) velallista asetettiin konkurssiin. Tuloksista ilmenee, että vuonna 2015 konkurssiin asetettiin 35 velallista, mikä on 16 konkurssia eli 31,4 % vähemmän kuin vuonna 2014. Lukumääräisesti velallisia on siis vuonna 2014 asetettu enemmän konkurssiin kuin vuonna 2015, mutta prosentuaalisesti vuoden 2014 tulokset ovat paremmat.
Opinnäytetyön teoreettisessa tietoperustassa käsitellään perinnän tarkoitusta, joka kattaa voimassa olevan perintälain säännökset sekä selvittää mitä hyvä perintätapa – käsitteenä tarkoittaa. Teoriaosuudessa käsitellään myös erilaisia perintätapoja ja niihin kuuluvia menetelmiä. Työn teoreettinen osuus syventyy konkurssiperintään ja sen oikeusvaikutuksiin. Opinnäytetyön lähteinä on käytetty ajantasaista lainsäädäntöä, kirjallisia lähteitä, sähköisiä julkaisuja sekä lainvalmistelun esitöitä.
Opinnäytetyössä käytettiin hyväksi Tehoperintä Oy:n asiakasrekisteriä, josta kerättiin tiedot vuonna 2014 ja 2015 konkurssiin haetuista yrityksistä, joissa Tehoperintä Oy on toiminut hakijavelkojana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka monelta velalliselta maksusuoritus on saatu pelkän konkurssiuhan avulla, kuinka moni velallisista on maksanut velkansa saadessaan käräjäoikeudelta tiedon vireille tulleesta konkurssihakemuksesta, kuinka moni on maksanut saatavan konkurssiin asettamisen jälkeen ja kuinka moni on lopulta jouduttu asettamaan konkurssiin. Konkurssitilaston tulokset esitettiin erilaisin kaavioin.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että konkurssiperintä on ollut vuonna 2014 tehokkaampaa kuin vuonna 2015. Tuloksista selviää, että vuonna 2014 yhteensä 58 (53,21 %) velallista maksoivat velkansa jossakin konkurssiperinnän vaiheessa ja loput 51 (46,79 %) velallista asetettiin konkurssiin. Vastaavasti vuonna 2015 yhteensä 36 (50,70 %) velallista maksoivat velkansa ja 35 (49,30 %) velallista asetettiin konkurssiin. Tuloksista ilmenee, että vuonna 2015 konkurssiin asetettiin 35 velallista, mikä on 16 konkurssia eli 31,4 % vähemmän kuin vuonna 2014. Lukumääräisesti velallisia on siis vuonna 2014 asetettu enemmän konkurssiin kuin vuonna 2015, mutta prosentuaalisesti vuoden 2014 tulokset ovat paremmat.