Sovelluskehittäjien ammattieetos

Abstract

Tämä opinnäytetyö tutkii sovelluskehittäjien ammattietiikan luonnetta hakkerietiikan näkökulmasta katsoen. Kysyen, että ”kohtaako sovelluskehittäjien luonne hakkerietiikan luonteen?” Hakkerietiikka on syntynyt eräiden intohimoisten ohjelmoijien toiminnan johdosta 1960-luvulla. Hakkereiden suhde työhön voidaan tulkita intohimon ja merkityksellisyyden kautta, missä raha näyttelee ainoastaan perustoimeentulon roolia. Avoimuutta kannattava hakkerietiikka näkeekin yhteisöllisen merkitsevyyden yli rahan tai voiton tekemisen. Hakkerietiikka soveltuu muillekin aloille kuin ainoastaan tietotekniikan ilmiöksi. Se nähdäänkin nykyään voimissaan olevan protestanttisen etiikan haastajana, kun ihmiset ovat alkaneet tekemään työtään omista lähtökohdistaan. Avoimuudessa hakkerit näkevät voimaa tiedon vapauden ja kollektiivisuuden kautta. Tutkimuksen teoriaosassa hakkerietiikka tuodaan esiin sen kolmena tasona. Nämä tasot ovat työetiikka, rahaetiikka ja yhteisöllisyys (kollektiivisuus ja avoimuus). Tutkimuksen aineistonkeruun menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelujen viitekehys oli ammattietiikka. Ennalta asetetut teemat haastatteluissa olivat esiintulo, opiskelu, ammatti, työ, kollektiivisuus ja avoimuus. Haastateltavana oli kolme sovelluskehityksen ammattilaista. Tutkimuksen analyysiosa koostuu kahdesta analyysista. Ensin sovelluskehittäjien luonne ja tavat analysoidaan laadullisesti teemoittain, ja tämän jälkeen sovelluskehittäjien luonnetta vertaillaan hakkerietiikan luonteeseen. Tutkimusvastauksena on, että sovelluskehittäjien luonne kohtaa hakkerietiikan luonteen intohimoisena suhtautumisena tekemisiin ja työn merkityksellisyydessä. Mutta yhteisöllisyyden ja avoimuuden alueella sovelluskehittäjät käyttävät avointa ja kollektiivista tietoa ainoastaan ottamalla, eikä hakkerietiikan mukaisesti myös antamalla, osallistumalla.

The professional ethos of application developers - From the hacker ethics' point-of-view. ABSTRACT: This thesis deals with the professional ethics of application developers from the hacker ethics' point-of-view. The question is: ”does the application developers' ethos meet with the hacker ethics?” The hacker ethics was born as a result of the 1960s programmer enthusiasm. Hackers' relationship towards work is built on passion and meaningfulness where money is only a way to earn a basic living. In openness hackers see the power of collectivity and freedom. The hacker ethics supports openness to the extent that the meaningfulness of work takes over money or the profit-based way of thinking. As a phenomenon the hacker ethics is seen applicable to other professions as well: because people are more and more self-organising it is seen as a substitute for today's Protestant ethics. The theory part of the study presents the hacker ethics in three tiers. The stages are work ethics, money ethics, and sociality (collectivity and openness). The method for gathering the material was a theme interview. The subject of the interviews was professional ethics. The themes were preset and the themes themselves were appearance, studying, profession, work, collectivity, and openness. The interviewees were three professional application developers. The analysis of the study was two-phased. Firstly the ethos and habits of the application developers were analysed and then they were compared to the ethos of the hacker ethics. According to the results, the ethos of the application developers met with the hacker ethics in the areas of the passionate way of working and of the meaningfulness of their acts. Yet the area where they did not meet was the area of sociality and openness. The application developers were using open and collective information on a daily basis but they did not contribute back to it, as hackers do.