Ravitsemustilan selvittäminen Karttulan kotihoidon asiakkailta
Heiskanen, Juha (2016)
Heiskanen, Juha
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919687
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Karttulan kotihoidon asiakkaiden ravit-semustila. Ravitsemustila arvioitiin käyttämällä Mini Nutritional Assesment (MNA) testiä sekä erillistä tätä opinnäytetyötä varten kehitettyä strukturoitua haastattelulomaketta. Erillistä haastattelulomaketta käytettiin ainoastaan niiden henkilöiden kohdalla, joilla MNA testin perusteella riski virheravitsemukselle oli kasvanut ja jotka jo kärsivät virhe- tai aliravitsemuksesta.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin syyskuussa 2016 ja aineisto analysoitiin Webropol -ohjelmalla. Ravitsemustilan arviointiin osallistui 22 henkilöä, joista miehiä oli 9 ja naisia 13.
Tutkimuksessa selvisi, että Karttulan kotihoidon asiakkaista kuudella henkilöllä oli hyvä ravitsemustila, viidellätoista henkilöllä riski virhe- tai aliravitsemukseen oli kasvanut ja yksi henkilö kärsi virhe- tai aliravitsemuksesta. Virheellisestä ravitsemuksesta kärsivien henkilöiden ravitsemuksen ongelmat johtuvat kokonaisvaltaisesti huonosta ruokavalios-ta ja ruokailutottumuksista. Kuudentoista henkilön kohdalla taloudellinen tilanne ei vai-kuttanut esimerkiksi ateriapalvelun käyttöön. Tuloksien perusteella havaittiin, että var-sinkin yksin asuvilla ikääntyneillä on hankaluuksia pitää yllä hyvää ravitsemustilaa, koska pelkästään ateriapalvelun ruoka ei kata päivän ravintoainetarpeita, ruokaostos-ten teko on hankalaa ja ostokset ovat yksipuoleisia.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kotihoidon asiakkaiden ravitsemuk-sen suunnittelussa, ravitsemusohjauksessa ja ravitsemushoidossa. Jatkotoimenpiteitä henkilöstölle: nestelistojen ja ruokapäiväkirjojen käyttöönotto, yhteistyön lisääminen ravitsemusterapeutin kanssa. Lisäksi kotihoidon henkilöstölle tulisi lisätä ravitsemus-koulutusta.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin syyskuussa 2016 ja aineisto analysoitiin Webropol -ohjelmalla. Ravitsemustilan arviointiin osallistui 22 henkilöä, joista miehiä oli 9 ja naisia 13.
Tutkimuksessa selvisi, että Karttulan kotihoidon asiakkaista kuudella henkilöllä oli hyvä ravitsemustila, viidellätoista henkilöllä riski virhe- tai aliravitsemukseen oli kasvanut ja yksi henkilö kärsi virhe- tai aliravitsemuksesta. Virheellisestä ravitsemuksesta kärsivien henkilöiden ravitsemuksen ongelmat johtuvat kokonaisvaltaisesti huonosta ruokavalios-ta ja ruokailutottumuksista. Kuudentoista henkilön kohdalla taloudellinen tilanne ei vai-kuttanut esimerkiksi ateriapalvelun käyttöön. Tuloksien perusteella havaittiin, että var-sinkin yksin asuvilla ikääntyneillä on hankaluuksia pitää yllä hyvää ravitsemustilaa, koska pelkästään ateriapalvelun ruoka ei kata päivän ravintoainetarpeita, ruokaostos-ten teko on hankalaa ja ostokset ovat yksipuoleisia.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kotihoidon asiakkaiden ravitsemuk-sen suunnittelussa, ravitsemusohjauksessa ja ravitsemushoidossa. Jatkotoimenpiteitä henkilöstölle: nestelistojen ja ruokapäiväkirjojen käyttöönotto, yhteistyön lisääminen ravitsemusterapeutin kanssa. Lisäksi kotihoidon henkilöstölle tulisi lisätä ravitsemus-koulutusta.