Kouvolan A-klinikan miesten kokemuksia ryhmistä. : Mitä he ajattelevat ja mitä he toivovat?
Spännäri, Jonna (2016)
Spännäri, Jonna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919707
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena ovat Kouvolan A-klinikan ryhmät ja niiden kehittäminen. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat avopalveluita käyttävät päihdeongelmaiset miehet. Tutkimukseni tarkoituksena on tuottaa työntekijöille tietoa ryhmistä, niiden kehittämisestä ja muun muassa siitä, mitä asiakkaat toivoisivat ryhmiltä ja kuinka osallistumista ryhmiin voitaisiin parantaa.
Miesasiakkaat valikoituivat tutkimukseni kohteeksi osittain siksi, että heidän osallistumisensa ryhmiin ei ole yhtä aktiivista kuin naisten. Lisäksi tutkimuksen kohderyhmä rajattiin miehiin osin Alueellinen eriytyminen ja yhteisölliset menetelmät miesten terveyden edistämisessä
-hankkeen viitoittamana, johon opinnäytetyöni kytkeytyy. Kymenlaaksolaisten alkoholin kulutus on suurta muuhun Suomeen verrattuna, eritoten miesten. Kymenlaaksossa myytiin 100-prosenttiseksi alkoholiksi muutettuna asukasta kohden alkoholia 8 litraa vuonna 2012. Kun taas koko Suomessa tämä vastaava luku oli 7,8 litraa. Vuonna 2015 kymenlaaksolainen mies osti 7,5 litraa alkoholia muutettuna 100-prosenttiseksi alkoholiksi.
Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 21 vastaajaa. Vastaajista 62 % kertoi käyneensä A-klinikan ryhmissä. Noin puolet kertoi käyneensä muissa päihdekuntoutujille tarkoitetuissa ryhmissä, näistä mainittiin mm. A-kilta, AA-ryhmät ja NA-ryhmät. Ohjattuja keskusteluryhmiä toivoi 47,6 % vastaajista. Keskusteluryhmien sisällöistä tärkeinä pidettiin oman mielenterveyden tukemista sekä päihteettömyyden tukemista eri keinoin. Kaikki 21 vastasivat kysymykseen keskusteluryhmien sisällöstä. Ryhmän vetäjällä miehet eivät kokeneet olevan suurta merkitystä. Kyselyn vastausten perusteella miehet eivät kokeneet tarvetta miesten ryhmille nykyistä enempää. Vain miehille suunnattuja ryhmiä kertoi kaipaavansa enemmän 7,5 % vastanneista. Kysyttäessä miehille suunnattujen ryhmien tärkeyttä yli puolet vastaajista vastasi, ettei heille ole lankaan tärkeää saada enempää vain miehille suunnattuja ryhmiä.
Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää kehitettäessä Kouvolan A-klinikan ryhmätoimintoja ja mietittäessä keinoja asiakkaiden hoidon parantamiseen.
Miesasiakkaat valikoituivat tutkimukseni kohteeksi osittain siksi, että heidän osallistumisensa ryhmiin ei ole yhtä aktiivista kuin naisten. Lisäksi tutkimuksen kohderyhmä rajattiin miehiin osin Alueellinen eriytyminen ja yhteisölliset menetelmät miesten terveyden edistämisessä
-hankkeen viitoittamana, johon opinnäytetyöni kytkeytyy. Kymenlaaksolaisten alkoholin kulutus on suurta muuhun Suomeen verrattuna, eritoten miesten. Kymenlaaksossa myytiin 100-prosenttiseksi alkoholiksi muutettuna asukasta kohden alkoholia 8 litraa vuonna 2012. Kun taas koko Suomessa tämä vastaava luku oli 7,8 litraa. Vuonna 2015 kymenlaaksolainen mies osti 7,5 litraa alkoholia muutettuna 100-prosenttiseksi alkoholiksi.
Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 21 vastaajaa. Vastaajista 62 % kertoi käyneensä A-klinikan ryhmissä. Noin puolet kertoi käyneensä muissa päihdekuntoutujille tarkoitetuissa ryhmissä, näistä mainittiin mm. A-kilta, AA-ryhmät ja NA-ryhmät. Ohjattuja keskusteluryhmiä toivoi 47,6 % vastaajista. Keskusteluryhmien sisällöistä tärkeinä pidettiin oman mielenterveyden tukemista sekä päihteettömyyden tukemista eri keinoin. Kaikki 21 vastasivat kysymykseen keskusteluryhmien sisällöstä. Ryhmän vetäjällä miehet eivät kokeneet olevan suurta merkitystä. Kyselyn vastausten perusteella miehet eivät kokeneet tarvetta miesten ryhmille nykyistä enempää. Vain miehille suunnattuja ryhmiä kertoi kaipaavansa enemmän 7,5 % vastanneista. Kysyttäessä miehille suunnattujen ryhmien tärkeyttä yli puolet vastaajista vastasi, ettei heille ole lankaan tärkeää saada enempää vain miehille suunnattuja ryhmiä.
Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää kehitettäessä Kouvolan A-klinikan ryhmätoimintoja ja mietittäessä keinoja asiakkaiden hoidon parantamiseen.