ENERGIANEUVOJAPALVELUN KYSYNTÄ JOENSUUN KAUPUNGIN ALUEELLA
Leminen, Jouni (2016)
Leminen, Jouni
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919765
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa taustatietoa energianeuvojapalvelun perustamisen päätöksen tueksi. Tavoitteena oli selvittää potentiaalista asiakaskuntaa Joensuun kaupungin alueella, sen ostokäyttäytymistä sekä kiinnostusta kyseistä palvelua kohtaan. Tutkimus toteutettiin kyselyn avulla, ja kohderyhmänä oli eri vuosikymmeninä rakennetut omakotitalot. Kaukolämmössä olevia omakotikiinteistöjä ei otettu mukaan tutkimukseen.
Tutkimukseen osallistuneista suurin osa oli miehiä, ja vastaajien ikä jakautui 30–50-vuotiaiden sekä yli 50-vuotiaiden välille. Tutkimus toi esiin vastaajien hyvän tietotason nykyisistä lämmitysjärjestelmistään sekä niiden vuosikustannuksista. Lämmitysjärjestelminä sähkölämmitys, puulämmitys ja lämpöpumput olivat yleisimpiä lämmitysmuotoja. Vastaajien arvostus nykyaikaisia vähäpäästöisiä lämmitysmuotoja kohtaan oli hyvällä tasolla, mutta suurin osa ei ollut valmis investoimaan uuteen lämmitysjärjestelmään seuraavan viiden vuoden aikana. Vastaajista noin puolet oli vähän tai selkeästi kiinnostuneita energianeuvojapalvelusta.
Tutkimusta voitaisiin kehittää ulottamalla kyselyn jakelu-aluetta hajaasutusalueille. Tutkimus tulisi tehdä myös yrityksille, jotka toimivat vanhemmissa kiinteistöissä ja joiden lämmityskulut toimivat rasitteena yritykselle.
Tutkimukseen osallistuneista suurin osa oli miehiä, ja vastaajien ikä jakautui 30–50-vuotiaiden sekä yli 50-vuotiaiden välille. Tutkimus toi esiin vastaajien hyvän tietotason nykyisistä lämmitysjärjestelmistään sekä niiden vuosikustannuksista. Lämmitysjärjestelminä sähkölämmitys, puulämmitys ja lämpöpumput olivat yleisimpiä lämmitysmuotoja. Vastaajien arvostus nykyaikaisia vähäpäästöisiä lämmitysmuotoja kohtaan oli hyvällä tasolla, mutta suurin osa ei ollut valmis investoimaan uuteen lämmitysjärjestelmään seuraavan viiden vuoden aikana. Vastaajista noin puolet oli vähän tai selkeästi kiinnostuneita energianeuvojapalvelusta.
Tutkimusta voitaisiin kehittää ulottamalla kyselyn jakelu-aluetta hajaasutusalueille. Tutkimus tulisi tehdä myös yrityksille, jotka toimivat vanhemmissa kiinteistöissä ja joiden lämmityskulut toimivat rasitteena yritykselle.