Miksi nuoret eivät sijoita?
Nyman, Benjamin (2016)
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919753
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919753
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää syitä, minkä takia nuoret eivät sijoita ja löytää ratkaisu siihen, miten nuoret saataisiin sijoittamaan enemmän. Tämä tutkimus tehtiin teemahaastatteluiden avulla, jotta päästäisiin käsiksi tutkimusongelmaan syvällisellä tasolla.
Tämä tutkimus on tehty pankki X:lle, jotta saataisiin selville syitä, miksi nuoret eivät sijoita ja miten pankki X voisi parantaa toimintatapojaan siten, että he saisivat nuoret innostumaan sijoittamisesta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys keskittyy nuorten (18-29 vuotiaiden) sijoitustottumuksiin ja siihen, miten heitä saataisiin sijoittamaan enemmän. Tähän kuuluu myös nuorten yleisimmät sijoitusinstrumentit ja sijoittaminen yleisesti.
Tein kvalitatiivisen tutkimuksen. Keräsin tutkimusaineistoa kuudelta nuorelta teemahaastatteluiden avulla kesän ja syksyn aikana 2016. Teemahaastattelussa oli avustavia kysymyksiä, mutta yritin antaa haastattelun kulkea vapaasti aiheen sisällä. Haastateltavat valitsin tuttavistani.
Nuorten sijoituskäyttäytymistä ei ole tutkittu erityisen paljon, mutta ennakkokäsityksenä oli se, että suurin osa nuorista ei sijoita. Päädyin tähän samaan lopputulokseen tutkimuksen jälkeen. Suurimpina syinä nuorison haluttomuuteen sijoittaa on esimerkiksi heikko rahatilanne ja nuoret käyttäisivät rahat mieluummin elämiseen, harrastuksiin ja tavaroihin. Tiedon ja uskalluksen puute olivat myös suuri tekijä, mikä tulee pääasiassa siitä, että vanhemmat eivät ole sijoittaneet. Ratkaisuja siihen, miten nuoria saataisiin sijoittamaan, löytyi paljon. Yleisimmät ratkaisut olivat ne, että pankki itse aktiivisesti yrittäisi ottaa nuoriin yhteyttä ja kutsuisi konttoriin keskustelemaan sijoittamisesta. Toinen yleinen ratkaisu oli se, että pankki yrittäisi informoida sijoittamisesta enemmän esimerkiksi verkkosivuillaan, jossa voisi olla todella yksinkertainen ja simppeli ohje miten sijoittamisen voi aloittaa ja miten sijoittaminen toimii, sekä hyödyllisiä vinkkejä.
Minun mielestäni tutkimuksen tulokset olivat todella lupaavia ja ne avasivat käsitystäni siitä, miksi nuoriso ei sijoita niin aktiivisesti. Jotkin tulokset olivat melko ennalta arvattavia, kuten esimerkiksi se, että nuoriso ei sijoita siksi niin paljoa, koska heillä ei yksinkertaisesti ole ylimääräistä rahaa. Siihen, miten pankit voisivat yrittää kehittää toimintaansa, löytyi todella hyviä ja rohkeita ideoita. Erityisesti pidin ideasta, jossa älylaitteille kehitettäisiin applikaatio, missä olisi tietoa sijoittamisesta, sekä sijoittamiseen liittyvä peli.
Tämä tutkimus on tehty pankki X:lle, jotta saataisiin selville syitä, miksi nuoret eivät sijoita ja miten pankki X voisi parantaa toimintatapojaan siten, että he saisivat nuoret innostumaan sijoittamisesta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys keskittyy nuorten (18-29 vuotiaiden) sijoitustottumuksiin ja siihen, miten heitä saataisiin sijoittamaan enemmän. Tähän kuuluu myös nuorten yleisimmät sijoitusinstrumentit ja sijoittaminen yleisesti.
Tein kvalitatiivisen tutkimuksen. Keräsin tutkimusaineistoa kuudelta nuorelta teemahaastatteluiden avulla kesän ja syksyn aikana 2016. Teemahaastattelussa oli avustavia kysymyksiä, mutta yritin antaa haastattelun kulkea vapaasti aiheen sisällä. Haastateltavat valitsin tuttavistani.
Nuorten sijoituskäyttäytymistä ei ole tutkittu erityisen paljon, mutta ennakkokäsityksenä oli se, että suurin osa nuorista ei sijoita. Päädyin tähän samaan lopputulokseen tutkimuksen jälkeen. Suurimpina syinä nuorison haluttomuuteen sijoittaa on esimerkiksi heikko rahatilanne ja nuoret käyttäisivät rahat mieluummin elämiseen, harrastuksiin ja tavaroihin. Tiedon ja uskalluksen puute olivat myös suuri tekijä, mikä tulee pääasiassa siitä, että vanhemmat eivät ole sijoittaneet. Ratkaisuja siihen, miten nuoria saataisiin sijoittamaan, löytyi paljon. Yleisimmät ratkaisut olivat ne, että pankki itse aktiivisesti yrittäisi ottaa nuoriin yhteyttä ja kutsuisi konttoriin keskustelemaan sijoittamisesta. Toinen yleinen ratkaisu oli se, että pankki yrittäisi informoida sijoittamisesta enemmän esimerkiksi verkkosivuillaan, jossa voisi olla todella yksinkertainen ja simppeli ohje miten sijoittamisen voi aloittaa ja miten sijoittaminen toimii, sekä hyödyllisiä vinkkejä.
Minun mielestäni tutkimuksen tulokset olivat todella lupaavia ja ne avasivat käsitystäni siitä, miksi nuoriso ei sijoita niin aktiivisesti. Jotkin tulokset olivat melko ennalta arvattavia, kuten esimerkiksi se, että nuoriso ei sijoita siksi niin paljoa, koska heillä ei yksinkertaisesti ole ylimääräistä rahaa. Siihen, miten pankit voisivat yrittää kehittää toimintaansa, löytyi todella hyviä ja rohkeita ideoita. Erityisesti pidin ideasta, jossa älylaitteille kehitettäisiin applikaatio, missä olisi tietoa sijoittamisesta, sekä sijoittamiseen liittyvä peli.