Designing and promoting a new service with the help of storytelling
Rinta-Jouppi, Laura (2016)
Rinta-Jouppi, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320191
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kuinka tarinat voivat olla avuksi uuden palvelun suunnittelussa uudelle kohderyhmälle. Tavoitteena on lisäksi tutkia, kuinka tarinoita voidaan hyödyntää uuden palvelun promoamisessa. Opinnäytetyö on tehty Suomen Tilaajavastuu Oy:lle yrityksen ensimmäiseen kuluttajapalveluun, Zeckitiin, liittyen.
Teoriapohjana toimi palvelukeskeinen -logiikka, jonka perusideana on, ettei arvoa synny ennen kuin asiakas on käyttänyt ja kokenut palvelun. Yritys toimii prosessin fasilitoijana ja arvon yhteisluojana. Palvelukeskeinen logiikka korostaa asiakkaan aktiivista roolia samoin kuin palvelumuotoilu. Avaintekijänä on asiakkaan tilanteen ja tarpeiden ymmärtäminen. Palvelumuotoilu tarjoaa tähän monia keinoja. Opinnäytetyössä asiakasymmärryksen keräämisessä käytettiin palvelumuotoilun metodeja ja työkaluja: tarinankerrontaa, kyselyä, netnografiaa ja persoonia. Analysoinnissa hyödynnettiin persoonia ja storyboard -metodia ja palvelun edelleen kehittämisessä käytettiin palvelupolku -metodia.
Palvelumuotoilun lähestymistapaa käyttäessä yritys sitoo asiakkaat ja sidosryhmät palvelun kehitysprosessiin. Tällöin palvelu on suunniteltu asiakkaiden kanssa. Palvelumuotoilun avulla palvelusta tulee haluttavampi, hyödyllisempi ja helpommin käytettävä asiakkaalle. Samaan aikaan palvelu on tehokkaampi yritykselle niin taloudellisesti kuin palvelun sisällön kannalta.
Tarinankerronta osoittautui oivaksi keinoksi lisätä asiakasymmärrystä. Tarinnankerronnassa käyttäjä saa kertoa kokemustarinan kokonaisuudessaan omin sanoin. Tarinoiden ja netnografian perusteella tunnistettiin kolme teemaa, joiden pohjalta luotiin viestintä malli palvelun nettisivuille ja sosiaaliseen mediaan. Tarinat synnyttivät empatiaa käyttäjiä kohtaan, koska heidän tilanteisiinsa oli helppo samaistua tarinan luettuaan. Persoonat auttoivat pitämään fokuksen käyttäjissä. Kysely toi tärkeää yksityiskohtaisempaa tietoa käyttäjien päätöksenteosta. Palvelukehityksen kannalta tarinat auttoivat tunnistamaan kohtia, joissa palveluntarjoajat epäonnistuvat tuottaen käyttäjille harmia.
Tarinat toimivat hyvin syvemmän asiakasymmärryksen kerryttämisessä. Monet käyttäjät kertoivat tarinansa hyvin yksityiskohtaisesti, myös käyttäjien tunteet tulivat esiin. Pelkällä kyselytutkimuksella ei olisi saavutettu niin kattavaa kuvaa käyttäjien tilanteista. Palvelun promoamisessa tarinoita käytettiin niin sosiaalisessa mediassa kuin palvelun nettisivuilla. Tarinat osoittautuivat kiinnostavaksi sisällöksi. Käyttäjien on helppo samaistua tarinoihin ja tunnistaa omia tarpeitaan muiden kokemusten pohjalta. Palvelupolku auttoi kehityskohteiden tunnistamisessa.
Zeckit -palvelu on saavuttanut hyvän suosion melko lyhyessä ajassa. Palvelunkehitys jatkuu ja palvelumuotoilun metodeja tullaan hyödyntämään jatkossakin. Tarinoilla on edelleen tärkeä rooli käyttäjien ja heidän kohtaamien tilanteiden ymmärtämisessä. Tarinat ovat myös tärkeä osa palvelun viestintää.Tulevaisuudessa voisi selvittää kuinka tarinankerrontaa voisi hyödyntää yrityksen sisällä esimerkiksi työntekijöiden sitouttamisessa uuteen yrityskulttuuriin tai sisäisessä viestinnässä.
Teoriapohjana toimi palvelukeskeinen -logiikka, jonka perusideana on, ettei arvoa synny ennen kuin asiakas on käyttänyt ja kokenut palvelun. Yritys toimii prosessin fasilitoijana ja arvon yhteisluojana. Palvelukeskeinen logiikka korostaa asiakkaan aktiivista roolia samoin kuin palvelumuotoilu. Avaintekijänä on asiakkaan tilanteen ja tarpeiden ymmärtäminen. Palvelumuotoilu tarjoaa tähän monia keinoja. Opinnäytetyössä asiakasymmärryksen keräämisessä käytettiin palvelumuotoilun metodeja ja työkaluja: tarinankerrontaa, kyselyä, netnografiaa ja persoonia. Analysoinnissa hyödynnettiin persoonia ja storyboard -metodia ja palvelun edelleen kehittämisessä käytettiin palvelupolku -metodia.
Palvelumuotoilun lähestymistapaa käyttäessä yritys sitoo asiakkaat ja sidosryhmät palvelun kehitysprosessiin. Tällöin palvelu on suunniteltu asiakkaiden kanssa. Palvelumuotoilun avulla palvelusta tulee haluttavampi, hyödyllisempi ja helpommin käytettävä asiakkaalle. Samaan aikaan palvelu on tehokkaampi yritykselle niin taloudellisesti kuin palvelun sisällön kannalta.
Tarinankerronta osoittautui oivaksi keinoksi lisätä asiakasymmärrystä. Tarinnankerronnassa käyttäjä saa kertoa kokemustarinan kokonaisuudessaan omin sanoin. Tarinoiden ja netnografian perusteella tunnistettiin kolme teemaa, joiden pohjalta luotiin viestintä malli palvelun nettisivuille ja sosiaaliseen mediaan. Tarinat synnyttivät empatiaa käyttäjiä kohtaan, koska heidän tilanteisiinsa oli helppo samaistua tarinan luettuaan. Persoonat auttoivat pitämään fokuksen käyttäjissä. Kysely toi tärkeää yksityiskohtaisempaa tietoa käyttäjien päätöksenteosta. Palvelukehityksen kannalta tarinat auttoivat tunnistamaan kohtia, joissa palveluntarjoajat epäonnistuvat tuottaen käyttäjille harmia.
Tarinat toimivat hyvin syvemmän asiakasymmärryksen kerryttämisessä. Monet käyttäjät kertoivat tarinansa hyvin yksityiskohtaisesti, myös käyttäjien tunteet tulivat esiin. Pelkällä kyselytutkimuksella ei olisi saavutettu niin kattavaa kuvaa käyttäjien tilanteista. Palvelun promoamisessa tarinoita käytettiin niin sosiaalisessa mediassa kuin palvelun nettisivuilla. Tarinat osoittautuivat kiinnostavaksi sisällöksi. Käyttäjien on helppo samaistua tarinoihin ja tunnistaa omia tarpeitaan muiden kokemusten pohjalta. Palvelupolku auttoi kehityskohteiden tunnistamisessa.
Zeckit -palvelu on saavuttanut hyvän suosion melko lyhyessä ajassa. Palvelunkehitys jatkuu ja palvelumuotoilun metodeja tullaan hyödyntämään jatkossakin. Tarinoilla on edelleen tärkeä rooli käyttäjien ja heidän kohtaamien tilanteiden ymmärtämisessä. Tarinat ovat myös tärkeä osa palvelun viestintää.Tulevaisuudessa voisi selvittää kuinka tarinankerrontaa voisi hyödyntää yrityksen sisällä esimerkiksi työntekijöiden sitouttamisessa uuteen yrityskulttuuriin tai sisäisessä viestinnässä.