Pilaantuneen sedimentin käsittely

Abstract

Tämän työn tavoitteena oli selvittää sedimentin ruoppauksen ja käsittelyn nykyiset käytännöt niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Työ koostuu kirjallisuusselvityksestä sekä laboratoriossa suoritetuista kokeista. Kirjallisuusselvityksessä selvitettiin pilaantuneiden sedimenttien määrää ja laatua Suomessa. Lisäksi selvitettiin, miten pilaantuneita sedimenttejä voitaisiin kunnostaa. Työssä selvitettiin myös ulkomailla tehtyjä hankkeita. Kirjallisuustiedot koottiin alan kirjallisuudesta, ympäristöviranomaisilta sekä alalla toimivilta yrityksiltä. Kirjallisuusselvitys osoitti, että varsinaisia pilaantuneen sedimentin kunnostuksia on tehty Suomessa vähän. Menetelmät, joita on käytetty sedimentin käsittelyyn, ovat aikaa ja tilaa vieviä. Uutena menetelmänä sedimentin käsittelyssä, joka soveltuu myös pilaantuneille sedimenteille, on geotuubi. Menetelmässä on kuitenkin vielä kehittämistä. Koejärjestelyjen tavoitteena oli soveltaen testata LakeCleaneR:n kehittämää harmaiden jätevesien pienpuhdistamoa ruopatun sedimentin veden erottamiseen ja haitta-aineiden poistoon erotettavasta vedestä. Oleellista oli selvittää, olisiko erotettu vesi riittävän puhdasta, jotta se voitaisiin johtaa takaisin vesistöön tai maastoon. Pienpuhdistamon toiminta perustuu suodatukseen turpeen ja hiekan avulla. Turpeen öljynsidontakyky määritettiin analysoimalla turpeen läpi suodatetut näytteet kaasukromatografilla. Turpeen soveltuvuutta sedimentin veden erottamiseen testattiin laskemalla turpeen läpi sedimenttiä, jonka oli annettu laskeutua tunnin ajan. Laskeutuksella saatiin karkeammat materiaalit pois. Koe tehtiin lisäksi saostuskemikaalien kanssa, jolloin myös pienemmät hiukkaset saatiin erotettua, ennen kuin vesi laskettiin turvepatsaan läpi. Ilman saostuskemikaaleja tehdyissä kokeissa turve tukkeutui, eikä menettely toiminut sen takia kunnolla. Kokeita jatkettiin saostuskemikaalien kanssa, jolloin menetelmä toimi ja mineraaliöljy saatiin osaksi turpeen avulla suodatettua pois vedestä.

The objective of my study was to examine ways to treat contaminated sediments and find out whether peat could be used for this purpose. The work was commissioned by Finnenco Ltd, a firm of environmental consultants in Lahti. The study was ordered because there was a desire to find new means of treating contaminated sediments, to replace currently used methods, which take a lot of time and space. Peat was hoped to be a solution to separate water from dredged sediment. Among the issues investigated there were for example legislation and other official regulations, fulfilled projects, as well as the most common ways used abroad. The Finnish authorities have not drawn up any limiting or objective values to treat contaminated sediments in the lake districts, contrary to projects to treat marine sediments. In the empirical part a mini refinery, developed for grey sewage, was tested to separate water from dredged sediments. The experiments were carried out on the laboratory scale. Moreover it was tested, whether water could lead back to environment after separating. The study of sources showed that the existing means of treating contaminated sediment take a lot of time and space. Lack of space can result in a problem in many cases in the inland waters. Peat seems not to be a feasible solution in the separation of water from dredged sediments.