Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vesistön kunnossapidon välineena
Laaksonen, Katri (2007)
Laaksonen, Katri
Lahden ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on esitellä kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma ja pohtia sen merkitystä järvien hoidossa ja kestävässä käytössä. Järven hoitoa käsitellään erityisesti hoitokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen eli sisäisen kuormituksen vähentämisen näkökulmasta. Työn taustalla on Vesijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma, jonka laatimiseen osallistuin kesällä 2006. Järviä rehevöittävät ulkoinen ja sisäinen kuormitus. Ulkoisella kuormituksella tarkoitetaan ravinteita, jotka kulkeutuvat järveen sen valuma-alueelta sekä ilmasta. Sisäinen kuormitus kuvaa ravinteita, jotka ovat jo kerran sitoutuneet järven pohjasedimenttiin ja vapautuvat sieltä uudelleen rehevöittämään järveä. Ravintoketjukunnostuksella tarkoitetaan tehokalastuksen ja petokalaistutusten yhdistelmää. Hoitokalastusta tehdään yleensä tehokalastuksen jälkeen, ja silloin kalastettavat määrät ovat pienempiä. Rehevöittäviä kalalajeja ovat esim. särki ja lahna, hoitokalalajeja esim. hauki, kuha, siika ja ankerias. Kalastusalue on hallinnollinen elin, jonka tehtävänä on valvoa alueensa kalataloutta. Suomessa on 226 kalastusaluetta. Kalastusalueen lakisääteinen tehtävä on laatia alueelleen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Sen tulee sisältää selvitykset ja suunnitelmat kalavesien nykyisestä ja tulevasta tilasta ja käytöstä. Vesijärven kalastusalue sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan kuntien alueilla, ja sillä ollut käyttö- ja hoitosuunnitelma vuodesta 1987. Suunnitelmien tärkeimmät teemat ovat hoitokalastus, istutettavat kalalajit ja kalakantojen suojelu. Kalastusalueen merkitys järvien hoidossa on suuri, sillä suuri osa projektien ulkopuolisesta järven kunnostusrahoituksesta kulkee kalastusalueen kautta. Myös talkootyön osuus on suuri. Kalastusalueen tärkeimpiä tehtäviä onkin koota yhteen eri toimijoita. Käyttö- ja hoitosuunnitelman tärkeimmät tavoitteet ovat kehitettävien kalalajien, hoitokalastustavoitteiden ja kalastusalueen vision määrittäminen. Käyttö- ja hoitosuunnitelmalla on myös lainvoimaa, ja siihen sitoutuvat kaikki kalastusalueen toimijat.