Nahkatehdaskiinteistön pilaantuneiden maa-alueiden vaihtoehtoiset kunnostusmenetelmät

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmiä sekä esitetään potentiaaliset menetelmävaihtoehdot suuntaa-antavine kustannusarvioineen Ulvilan kaupungissa sijaitsevalle kunnostuskohteelle. Tutkimuksessa vertaillaan neljän eri menetelmän soveltuvuutta kohteessa esiintyvien haitta-aineiden poistamiseen sekä menetelmien soveltuvuutta kohteen olosuhteisiin. Tutkimus on toteutettu tarkastelemalla pilaantuneen maan kunnostamiseen liittyvää kirjallisuutta sekä laboratorio- ja kenttäkokeiden tuloksia. Taustatietoa vertailtavien menetelmien valintaan kerättiin myös audiensseilla ja haastatteluilla. Vertailtaviksi kunnostusmenetelmiksi valittiin massanvaihto, elektrokineettinen kunnostus, biologinen pelkistys sekä kemiallinen hapettaminen. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös kunnostusmetodien säilyttäminen ennallaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta kohteen geologisten olosuhteiden sekä kohteessa esiintyvän haitta-aineiden kemiallisten ominaisuuksien asettavan rajoituksia käytettävälle kunnostusmenetelmälle. Osa vertailtavista menetelmävaihtoehdoista vaatisi lisätutkimuksia sekä laboratorio-, että kenttäolosuhteissa, jotta menetelmän realistinen kapasiteetti voitaisiin selvittää. Lisäksi menetelmän käyttöönotto vaatii ympäristöviranomaisen hyväksynnän, joten taustatutkimusten määrää tulee joidenkin esitettyjen kunnostusmenetelmävaihtoehtojen osalta lisätä huomattavasti. Tutkimuksen perusteella voidaan ehdottaa, että tämänhetkisen kunnostusmenetelmän sijaan kohteessa käytettäisiin elektrokineettistä kunnostusmenetelmää. Huokoskaasukäsittelyn soveltuvuus savipitoiselle maa-ainekselle on heikko, joten elektrokinetiikan käyttö maaperän luontaisten mikrobien hajotustoiminnan stimuloimiseen tarjoaisi kilpailukykyisen vaihtoehdon kohteen maaperän kunnostamiseksi.

This study discusses remediation methods of contaminated soils. The study also represents potential remediation methods with an approximated cost analysis to a contaminated site located in the city of Ulvila. Four different remediation methods, their contaminant reduction abilities and suitability to the target area's circumstances are compared. The study was carried out by exploring literature handling remediation methods of contaminated soils, and also results of laboratory and field examinations. Background information to help in choosing the suitable treatment methods was also collected via audiences and interviews. Mass exchange, electrokinetically enhanced bioremediation, biological reductive dechlorination and chemical oxidation were finally selected as potential remediation methods. Also, the existing remediation system was considered as an alternative in the study. As a conclusion of the study, it can be said that the geological circumstances and the chemical features of the contaminants existing in the contaminated site set limitations to the selection of the remediation method. Some of the compared method alternatives would also require further examinations both in the laboratory and in the field, so the realistic capacity of the process could be solved. Also, the operation of the method requires acceptance of an environmental authority, hence investigations of the backgrounds of some remediation methods presented are to be increased considerably. On the basis of the study, it can be suggested that, instead of using the existing remediation method, electrokinetically enhanced bioremediation should be used. Soil vapour extractions applicability to a predominantly clay soil is slightly poor, so the utilization of the electrokinetics to stimulate natural decomposition in the soil would offer a competitive option to remediate the contaminated soil.