Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Lahden ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Lahden ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Kompostin jälkikypsytyksen tehostaminen ja hallinta

Wassholm, Niko (2008)

Avaa tiedosto
2008-05-13-11.pdf (1.229Mt)
Lataukset: 


Wassholm, Niko
Lahden ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe käsittelee kompostointiprosessin loppuvaihetta ja sen tarkastelua erilaisin menetelmin. Kujalan Komposti Oy Lahdessa käsittelee materiaaleja laitosmaisesti ja tämän työn avulla pyrittiin selvittämään erilaisten kompostien vallitsevaa tilaa sekä seosaineen vaikutusta kypsymiseen. Työ jaettiin kolmeen erilliseen osioon ja suoritettiin vuoden 2007 aikana. Ensimmäisessä osiossa liete- ja biokompostivarastojen tuli alittaa lannoitevalmistelain vaatimat raja-arvot tuorekomposti-nimikkeen osalta. Toisessa osiossa selvitettiin missä vaiheessa eri ikäisiä liete- ja biokomposteja voidaan luokitella kypsiksi komposteiksi. Kolmannen osion tehtävänä oli tuottaa informaatiota kypsytyksen tehostumisesta seosaineen lisäyksen avulla. Jälkikypsytykseen siirrettyyn lietekompostiin sekoitettiin kivituhkaa suhteessa 1:3. Samalla toinen lietekompostiauma toimi vertailuaumana. Kokeiden analysointimenetelminä käytettiin Rottergrad- ja Solvita-testiä, kasvatuskoetta ja nitraatti-ammoniumtyppisuhdetta. Kokeiden avulla rakennettiin lopuksi eräänlainen työkalu laitoksen omaan käyttöön. Sen avulla kompostinäyte voidaan jatkossa nopeasti luokitella kolmeen eri kategoriaan kypsyysasteen perusteella. Työn lopputuloksissa voidaan todeta osio yhden varastokasat stabiileiksi. Niitä voidaan markkinoida jatkokäyttöön tuorekomposti-nimikkeellä. Osiossa kaksi havaittiin lietekompostin kypsyvän jo ensimmäisen jälkikypsytyskuukauden aikana ja biokompostin kypsymisen kestävän huomattavasti kauemmin, yli kolme kuukautta. Tukiaineella todettiin olevan positiivisia vaikutuksia kompostin kypsymiseen kahden ensimmäisen kuukauden aikana, mutta sen huomattiin tasaantuvan kolmannen kuukauden jälkeen. Työ tarvitsee edelleenkin jatkotutkimusta. Näytteiden määrää ja ikävalikoimaa tulisi lisätä reilusti. Aumojen ilmastustekniikoilla voisi olla mahdollista saavuttaa huomattavia hyötyjä siten, että kompostien laatu paranisi ja kypsytysajat lyhenisivät. Erilaisen tukiaineen valitseminen voisi myös parantaa lopputuotteen laatua.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste