Työyhteisöviestinnän nykytila yrityksessä : Case: REIM Lahti Oy
Svenström, Krista (2016)
Svenström, Krista
Lahden ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121921103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121921103
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee viestintää ja perehtyy viestinnässä syvem-mälle työyhteisöviestinnän osaalueeseen. Opinnäytetyön toimeksiantajana on REIM Lahti Oy. Työn tavoitteena on selvittää, millainen on yrityksen työyhteisöviestinnän nykytila ja antaa yritykselle mahdolliset kehittämiskohteet.
Teoreettinen viitekehys rakentuu viestinnästä ja työyhteisöviestinnästä. Viestinnästä käydään läpi asiakas- ja kumppanuusviestintää, viestintästrategiaa, kriisiviestintää ja haasteita viestinnässä. Työyhteisöviestinnässä perehdytään päivittäisviestintään, jossa syvennytään työyhteisöviestinnän kanaviin. Työyhteisöviestinnässä perehdytään myös perehdyttämiseen sekä esimiesviestintään, jossa syvennytään kehityskeskusteluihin ja palautteeseen.
Empiirinen osa tehtiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, jossa tutkimuskohteelle eli REIM Lahti Oy:n työntekijöille lähetettiin kysely, joka sivuaa teoriaosuutta niin, että pääteemoina ovat päivittäisviestintä, esimiesviestintä ja perehdyttäminen.
Työyhteisöviestintä koettiin tutkimuksen perusteella olevan melko avointa ja viestinnässä käytettävien kanavien koettiin tutkimuksen perusteella olevan oikeita. Palavereita oli tutkimuksen mukaan melko riittävästi ja ne olivat suurimmaksi osaksi hyödyllisiä. Intranetin käyttö tuntui olevan tutkimukseen perusteella melko tuttua työyhteisölle.
Tärkeimpinä viestintäkanavina koettiin sähköposti ja kasvokkaisviestintä. Palautetta toivottiin esimiesviestintäteemassa enemmän, tutkimuksen perusteella esimiestä oli kuitenkin melko helppo lähestyä. Tutkimuksessa tuli ilmi niin positiivisia kuin negatiivisia motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Perehdytykseen ei tutki-muksen mukaan oltu tyytyväisiä. Perehdytyssuunnitelmaa ei tutkimuksen mukaan ollut perehdytyksessä käytetty. Perehdytykseen koettiin tutkimuksen mukaan enemmän negatiivisia asioita kuin positiivisia.
Teoreettinen viitekehys rakentuu viestinnästä ja työyhteisöviestinnästä. Viestinnästä käydään läpi asiakas- ja kumppanuusviestintää, viestintästrategiaa, kriisiviestintää ja haasteita viestinnässä. Työyhteisöviestinnässä perehdytään päivittäisviestintään, jossa syvennytään työyhteisöviestinnän kanaviin. Työyhteisöviestinnässä perehdytään myös perehdyttämiseen sekä esimiesviestintään, jossa syvennytään kehityskeskusteluihin ja palautteeseen.
Empiirinen osa tehtiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, jossa tutkimuskohteelle eli REIM Lahti Oy:n työntekijöille lähetettiin kysely, joka sivuaa teoriaosuutta niin, että pääteemoina ovat päivittäisviestintä, esimiesviestintä ja perehdyttäminen.
Työyhteisöviestintä koettiin tutkimuksen perusteella olevan melko avointa ja viestinnässä käytettävien kanavien koettiin tutkimuksen perusteella olevan oikeita. Palavereita oli tutkimuksen mukaan melko riittävästi ja ne olivat suurimmaksi osaksi hyödyllisiä. Intranetin käyttö tuntui olevan tutkimukseen perusteella melko tuttua työyhteisölle.
Tärkeimpinä viestintäkanavina koettiin sähköposti ja kasvokkaisviestintä. Palautetta toivottiin esimiesviestintäteemassa enemmän, tutkimuksen perusteella esimiestä oli kuitenkin melko helppo lähestyä. Tutkimuksessa tuli ilmi niin positiivisia kuin negatiivisia motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Perehdytykseen ei tutki-muksen mukaan oltu tyytyväisiä. Perehdytyssuunnitelmaa ei tutkimuksen mukaan ollut perehdytyksessä käytetty. Perehdytykseen koettiin tutkimuksen mukaan enemmän negatiivisia asioita kuin positiivisia.